Olen niin varma että kun ase on ohimolla voin sanoa että minää ei ole!

Tein harjoituksen. Ja näen hiljaisuutta, äänettömyyden, tyhjyyden, sekä seesteisyyden joka on "sisäisen" elävyyden taustalla. Näen myös tyhjyydessä hyvin hienovaraista elävyyttä!

2) Miksi juuri nämä tuntemukset saavat leiman minä? Tuntuuko siis, että nämä tuntemukset OVAT minä?

-Ymmärsin kysymyksen siten että missä persoonallisuus ilemenee ajatuksen kautta. Ja pääasiassa se tulee noiden tuntemusten yhteydessä, ja kysymys on pitkäaikaisesta tottumuksesta.

3) Voiko ...

2) Kun sanot 'minä', mihin kohtaan kokemuksessasi viittaat sillä?
-Viittaan pään ja rinnan alueen tuntemuksiin joihin tulee ajattelussa leima minä.

3) Onko kokemuksessa olemassa kokijaa? Onko keho kokija vai osa kokemusta?
-Voin vain sanoa että kokemus koetaan, kokija jos sitä on on minä ajatus ...

Oletko siis nähnyt minän läpi, vai tuntuuko, että on jotain epäselvää sen suhteen?

Onko olemassa mitään 'minää' missään muodossa? Oliko sellaista koskaan? Voiko koskaan ollakaan?

Olen nyt useamman päivän katsonut kysymyksiä omassa sen hetken kokemuksissa. Ja persoonallisuus (minä) sellaisena ...

Hyvä kysymys. Löydän kehosta erilaisia aistimuksia. Mutta minä ajatusta en löydä muualta kuin ajattelusta. Tosin jos ajattelu on voimakasta ja siihen liittyy emootioita, niin silloin vasta jälkeenpäin voi havaita että se tuli ja se meni.

Onko kärsimyksen kokemuksessa olemassa Jaria/minää, vai onko siinä ajatuksia Jarista/minästä? Mikä se on, mikä katoaa ja häviää?
Kun on tunnetila jota voi sanoa kärsimykseksi, niin pelkässä tunteessa ilman sanoja (myös mielessä) ei ole muuta kuin tuntemus. Voi nähdä ajoittain hyvinkin selvästi ...

Tarkennan vielä edellistä. Kuvasin siinä vaikka kärsimystä siten, että samassa kärsimyksen yhteydessä on havaittavissa esiin tuleva ja sitten katoava minä/jari.
Kuka tämän kaiken kokee, niin se on hiukan selvemmin havaittavissa kuin aiemmin että"jokin". Ja sen yhteydessä, (juuri nyt,) on pieni ...

Ei kokijana, vaan selvästi näkyy vaikka ahdistusta aiheuttavan asian / ihmisen ajattelussa "minä" ikään kuin kärsimässä ajattelu+tunne yhteydessä, kuin siihen "koodattuna" josta tulee eräänlainen minuuden kokemus, jonka voisi sanallistaa kärsin koska se tai sitä...jne. Sen voi tajuta että en ole se ...

Avautui uutta. tai vanhaa joka on koko ajan ollut. Itseasiassa on usein minättömyyden hetkiä. Tämä minä jota ymmärtääkseni on lähdetty tutkimaan on todellakin vain nouseva ajatus, joka poistuu elettyään tarinan kautta oman aikansa.

Sitten on ajatuksena hieman syvemmällä, yhdistyneenä tunteeseen on ...

Kun katsoo lapsen silmin ja havaitsee leiman ilmaantuvan ja katoavan niin on totta että se minä jonka olen otaksunut todeksi ei ole niin totta. Todellisempi on jotain muuta johon minä ilmaantuu.

Huomaa entistä selvemmin että pysähtyminen ei ole minän mieleen. Ja reagointi asioihin ja ihmisiin ...

Nyt tulee sellanen tuntuma että ollaan jonkun olennaisen äärellä. Koska mylläkkä mielessä ja sen rauhoittaminen tai rauhoittuminen on ollut paljon elämässä. On aina ollut luonteva ajatella että minä olen ristiriidassa. Se että tutkii siinä hetkessä minää, joka sanoisi olevansa ristiriidassa on kovin ...

Olemisen tunteessa ei tunnu itsessään olevan olen jari, mies tai ihminen.
Ongelma on, jos on, ajattelu joka vie huomion ja saa samastumaan ja tietenkin synnyttää minän.
Kun kykenee olemaan pelkän aistimuksen varassa ja katsomaan sitä niin siellä ei ole muuta kuin se "on".

Nyt jostain syystä ...

Olen ollut ja samaan aikaan on ollut nyt voimakasta vääntöä ulkoisessa maailmassa, joka on vaikuttanut sisäiseen mylläkkänä. Voin vastata mutta vaikuttaa että nyt menisi sanan helinäksi. Jatkan edellistä ja olen huomisen päivän matkalla eli palaan tänne lauantaina.

Olin pitkään pelkästään tuntemuksen kanssa. Alussa mieli oli mukana ja leimaaminen oli automaattista. Sitten pikkuhiljaa alkoi tulemaan hetkiä, jolloin oli pelkkää tuntemusta. Esitin siinä kysymystä sanooko tämä tunnelma /tuntemus jotakin Jariin, mieheen tai ihmiseen viittaavaa. Siellä ei ole ...

En todellakaan panisi päätäni pantiksi asiasta. Viimeisinä päivinä ja myös viikkoina, mutta erityisesti viikon aikana huomio äänestä ja sitä ylläpitäessä antaa normaali mielen toiminnan olla, niin kuulee kellon tikityksen (Nyt) ja samalla voin tunnistaa / nähdä sen minä jota kutsun Jariksi.
Jarin ...