En pysty saamaan asioita tapahtumaan ei-tietämisen tilassa. Enkä kyllä missään muussakaan tilassa. Vaikka kuinka odotan raitiovaunua ja katson aikataulua ja kelloa, niin en saa raitiovaunua tulemaan. En saa sadetta satamaan enkä pakkast loppumaan, vaikka kuinka kiinnittäisin niihin huomioni. En saa ...

Ehkäpä minäkin alan jo käsittää, että Minä ei ole totta. Että voi nähdä ja kokea ilman, että koettua tarvitsee selittää ja että pitäisi olla joku "Minä", joka kokee ja näkee asiat.

Ei tietämisen tilassa Minää ei taida ollakaan. Siinä tilassa asiat tapahtuvat ja aistihavainnot ja havaitsija ...

En ehtinytkään tänään vastaamaan, vaikka piti... Mutta huomenna pitäisi olla kunnolla aikaa. Palaan asiaan!

-T-

Tänään kuljeskelin vähän aikaa meren jäällä ja katselin maisemaa. Suurelta osin ajatukset pauhasivat niin kovaan ääneen, ettei maiseman katsominen oikein ollut muuttuakseen maiseman näkemiseksi. Mutta välillä, hetkittäin tapahtui niinkin, että näin maiseman ja unohdin ajatella, mitä se sisältää ...

Täytyy olla jotain muutakin, kuin pelkkä ajattelu. Jos (ja kun) ajattelu on vain ajatusta ja jonninjoutavaa rupattelua, täytyy olla jokin todellisempi taso. En voi olla sama kuin ajtteluni ja sen varaan rakentunut Minäni. On olemassa joku taso, joka ottaa vastaan aistimukset ennen kuin ne ehtivät ...

Näitäpä käsittelinkin viimeksi jo jossain määrin.

Ei Spagettihirviöstä pidäkään päästä eroon. Tarkoitin vain, kun kysyit, mitä tunteita tämä herättää, että mieli tahtoo olla kärsimätön ja asettelee epärealistisia odotuksia. Spagettihirviö odottaa, että pääsen siitä eroon, jolloin se pääsisi sitten ...

Ihan alkuun laitan selitykseksi, että aion kirjoittaa Minästä aluksi sellaisena, kuin se tuntuu, vaikka tiedänkin, että se on epätodellista. Minää ei siis oikeasti ole, mutta mieleen se vaikuttaa kuitenkin, sillä sen juuret ulottuvat hyvin syvälle mielen perustuksiin asti...

Minä ilmenee elämässä ...

Juu, kyllä vain.
Minulla alkoi taas pitempi kirjoitustyö, mutta eiköhän siinä välissä pysty käymään läpi tätäkin prosessia.

-T-

Lomat on lusittu, käyttääkseni kehnoa sanontaa. Mukavaa oli ja jälleen lautailuhommissa pääsi mukavasti eroon kaikenmoisesta turhasta mietiskelystä. Eli pääsi keskittymään hetkeen ja unohtamaan kaikenlaiset analyysit.

Siihen kun vielä pääsisi muussakin elämässä!

-T-

Ei sitä Minää voi millään aisteilla erottaa ilman ajattelua. On vain näkemistä, kuulemista, tuntemista... Ei mitään, minkä voisi todistaa olevan juuri Minä.

Olen lähdössä viikoksi pohjoiseen hiihtolomalle. En välttämättä pääse kirjoittamaan vastauksia, mutta ainakin luvassa on vaihteeksi luontoa ja ...

Enpä tiedä. Tuntuu, että jos oikein tosissani yrittäisin päästä eron Lentävästä Spagettihirviöstä, jäisin siihen luultavasti vai pahemmin jumiin. Jos en olisi koskaan kuullutkaan Spagettihirviöstä, ei siitä eroon pääsemiseksi tarvitsisi tehdä mitään. Jos taas olen kullut siitä ja omaksunut ...

Luulenpa, että ymmärrän pointin. Mutta sanon silti, että Minän vertaamineen Lentävään Spgettihirviöön ei tee täyttä oikeutta Minälle. Minän tilalle voisi pikemminkin laittaa vaikkapa Jumalan, sillä Minä-uskovaiselle Minä on kyllä enemmän Jumala kuin Spagettihirviö... Minä-uskovainen tutkailee ...

Minä koostuu mielikuvista, mielipiteistä, arvoista, ennakkoluuloista ja ylipäätään ajatuksista. Se on myös kokoelma käyttäytymismalleja ja tietyllä tavalla myös jonkinlainen automaattiohjausjärjestelmä, joka napsahtaa päälle melkein aina, kun joudun esimerkiksi johonkin uuteen tilanteeseen. Mutta ...

Sen täytyy olla ajatteleva Minäni. Se Minä, joka arvottaa asiat hyviin ja huonoihin, kivoihin ja ikäviin. En osaa nähdä taustalla muutakaan hahmoa.

-T-

No niinpä. Jälleen viiltävä huomio! Enpä tiedä... Tästähän sen näkee, että matka on vasta alussa, jos sitäkään. Minä tulee vastaan joka nurkan takaa.

Eipä Minun tietenkään pitäisi päästä mistään käsityksestä yli, kun ei kerran Minua olekaan. Näyttää vain kummittelevan kaikenmoisia mielikuvia siitä ...