Vapautumisehdokas esittäytyy :)

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Mon Jan 14, 2013 10:02 pm

Jonkinmoisen pohdinnan jälkeen päätin rekisteröityä ja jakaa kokemuksiani tästä oivalluksen saamisesta. Oivalluksen siinä mielessä, että kuinka näkee totuuden minästä ja saa lahjaksi jo sen, joka meillä jokaisella on; vapauden.

Oma tarinani lähtee liikenteeseen vuonna 2007, kun kävin ensimmäisen kerran hieman henkisemmässä valmennuksessa. Tätä ennen vuodet olivat menneet lähinnä egon kanssa pyöriessä, stressatessa ja omia firmoja pyörittäessä.

Jotain kuitenkin puuttui. Mikään materia, tai mikään asia ei tuntunut rauhoittavan villihevosten lailla juoksevaa mieltäni. Poukkoilin ja säntäilin sinne tänne ja kuluipa tuota alkoholiakin aika lailla. Tuossa henkisen tyyppisessä valmennuksessa, vuonna 2007, kuitenkin tulin lukeneeksi Eckhart Tollen kirjan, Läsnäolon voiman.

Valmennuksen yhteydessä ja kirjan lukemisen keskellä sain ensimmäisen vilauksen siitä, miltä tuntuu, kun tämä minän illuusio häviää; Olo oli kerrassaan euforinen (vuosien stressi ja kaikki vanhat kuvitelmat hävisivät kerralla) ja ensimmäistä kertaa elämässä “näki” vain puhtaan kokemuksen.

Tätä vilausta ei kuitenkaan kestänyt pitkään, vaan vajosin takaisin uneen, mutta hieman eri tavalla. Mielessä oli kuitenkin tallessa jonkinlainen muisto tuosta kokemuksesta ja siitä miltä se tuntui, kun vain “oli” hetkessä läsnä. Pyrkimys tuohon hyvään olotilaan ajoi minut erinäisten polkujen kautta mm. NLP:n pariin sekä luin lähes kaikki henkiset oppaat ja kirjat joita maailmasta löytyi… ja pikku hiljaa alkoi tulla oivalluksia.

Vuonna 2009 siirryin kokonaan pois vanhalta alaltani ja aloin valmentamaan ihmisiä. Halusin alkaa jakaa mm. niitä oivalluksia, jotka omalla matkallani olivat olleet suureksi avuksi (mm. NLP). Valmennustyön aloittaminen ei kuitenkaan tarkoittanut millään muotoa sitä, että olisin jotenkin ollut vapaa, herännyt tai oivaltanut tuota alkuperäistä ajatusta, kokemusta puhtaasta kokemisesta, minättömästä olotiltasta – olemisesta. Että voi vain “olla”.

Vasta pari vuotta valmennettuani “plopsahdin” uudelleen muutaman sattuman kautta vastaavaan, puhtaaseen kokemuspohjaisen olotilaan ja heräsin jälleen unesta – unesta joka oli tosin paljon mukavampi kuin vielä vuonna 2007.

"Lopullinen" (heittomerkeissä siksi, koska mikä on lopullista, loppujen lopuksi - sanoja pitää kuitenkin käyttää, joten en keksinyt parempaakaan) herääminen alkoi melko spontaanina prosessina 2012 alkupuolella ja päivittäin oli enemmän ja enemmän niitä hetkiä, kun oivalsi minän roolin: ettei ole mitään minää missään, huomasi egon valheellisuuden sekä tarrautuvuuden. Tämän havahtumisen hetkellä ajelin autolla kaikessa rauhassa ja kuuntelin muistaakseni jotain Adyashantin äänitettä, kun yhtä-äkkiä aloin hekottamaan, kun palaset loksahtivat paikalleen. PLOP!Ja oli muuten pitkä hekotus :)

2012 aloinkin toden teolla penkomaan omaa minääni ja räjäyttämään sitä palasiksi. Joka hetki, kun tuli mieleen jokin ajatus, joka vaikutti todelta, tuli käytyä läpi. Perinpohjin! Löytyi, että ei voi löytyä mitään "totta", kun tarpeeksi osaa kysyä ja oivallus syveni. Samalla vapaus jatkoi kasvamistaan. Ja varmasti jatkaa edelleen.

Enemmän kuin useasti nämä totena pidetyt ajatukset olivat niitä negatiivisia, mutta ah sitä vapautta, joka niidenkin taakse katsomisesta tulee!

Mielen ajatusten räjäyttely oli samalla puhdistavaa, koska tällöin mielen teokset alkoivat erottua selkeästi puhtaasta kokemuksesta, joka vain "on". Samalla tämä matka aiheutti sen, että koko valmennustyöni filosofia ja metodit alkoivat uudelleenorientoitua, koska tarkemmin ajateltuna, minähän työlläni vain aiheutin sen, että asiakkaani ottivat ajatuksensa, identiteettinsä ja minänsä entistä enemmän todesta, kuin että olisin ohjannut heitä kohti vapaampaa oloa ja elämää, kokemusta.

Oivalluksen jälkeen oli itse asiassa mahdotonta valmentaa ihmisiä vanhalla tavalla, koska ei pystynyt kertomaan yhtään ainoaa asiaa, joka olisi valheellista. Ei vaan enää halunnut sitä, että ihminen vaihtaisi unen toiseen uneen – kuten esimerkiksi minä tein, vaikka se olikin minulle yksi vaihe matkalla vapauteen.

Tällä hetkellä ohjaan itsenäisesti paria henkilöä kohti minän illuusion oivaltamista ja koska vaimoni on jo sattumoisin täällä oppaana, ajattelin itsekin tulla jakamaan oman oivalluskokemukseni sekä tarjoutua halukkaalle oppaaksi, mikäli mukaan pääsen.

Niin, se syy vielä miksi tänne haluan kirjoittaa on selkeä; minun on vain (hyvällä tavalla) pakko päästä jakamaan tätä tietoa, jota foorumillakin ihmisille opastetaan. Haluan, että useampi oivaltaisi sen, että voivat olla vapaita jo tässä hetkessä, tilanteesta, ajasta ja paikasta riippumatta. Vapautta.

Tässä näin ensimmäisiä julksia ajatuksia teille ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, joita tekstini saattaa herättää.

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Tue Jan 15, 2013 1:16 pm

Hei Method,

kiitos tarinasi jakamisesta ja hienoa, että olet löytänyt tänne! Kaiken kyseenalaistaminen ja uskomusten (myös positiivisten) todenperäisyyden tutkiminen näyttää olevan monella todella toimiva metodi.

Jos sopii, laitan sinulle LU-protokollan mukaisesti muutaman loppukysymyksen. Tämän jälkeen muut oppaat tarkistavat vastaukset ja kun prosessi on valmis, voit halutessasi alkaa opastamaan muita. Tarkoitus ei siis ole sinänsä läpäistä mitään "seulaa", vaan tarkistaa, kannattaako jotain nurkkaa vielä tutkia. Joka tapauksessa hienoa, jos sinulla on kiinnostusta oppaana toimimiseen. Opastustyö on sinällään usein todella antoisaa ja valaisevaa, kun asiat täytyy pitää kirkkaana myös itselle.

Sen verran vielä painottaisin, että LU-foorumi keskittyy vain ja ainoastaa minän harhan läpinäkemiseen eikä tämän foorumin puitteessa ole sinänsä tarkoitus jakaa sen enempää "tietoa", mitä prosessi vaatii. Facebookin puolella on kuitenkin LU:hun liittyen monta "jälkihoitoryhmää" (suomi ja englanti) jossa keskustelua voi jatkaa laajemminkin.

Jos tämä on ok niin ensimmäinen kysymys olisi:
"Oletko mielestäsi nähnyt minän harhan lävitse? - Onko asia sinulle 100% varma, vai tuleeko epäilyksen hetkiä?"

Terveisin,
Esa
Jonkinmoisen pohdinnan jälkeen päätin rekisteröityä ja jakaa kokemuksiani tästä oivalluksen saamisesta. Oivalluksen siinä mielessä, että kuinka näkee totuuden minästä ja saa lahjaksi jo sen, joka meillä jokaisella on; vapauden.

Oma tarinani lähtee liikenteeseen vuonna 2007, kun kävin ensimmäisen kerran hieman henkisemmässä valmennuksessa. Tätä ennen vuodet olivat menneet lähinnä egon kanssa pyöriessä, stressatessa ja omia firmoja pyörittäessä.

Jotain kuitenkin puuttui. Mikään materia, tai mikään asia ei tuntunut rauhoittavan villihevosten lailla juoksevaa mieltäni. Poukkoilin ja säntäilin sinne tänne ja kuluipa tuota alkoholiakin aika lailla. Tuossa henkisen tyyppisessä valmennuksessa, vuonna 2007, kuitenkin tulin lukeneeksi Eckhart Tollen kirjan, Läsnäolon voiman.

Valmennuksen yhteydessä ja kirjan lukemisen keskellä sain ensimmäisen vilauksen siitä, miltä tuntuu, kun tämä minän illuusio häviää; Olo oli kerrassaan euforinen (vuosien stressi ja kaikki vanhat kuvitelmat hävisivät kerralla) ja ensimmäistä kertaa elämässä “näki” vain puhtaan kokemuksen.

Tätä vilausta ei kuitenkaan kestänyt pitkään, vaan vajosin takaisin uneen, mutta hieman eri tavalla. Mielessä oli kuitenkin tallessa jonkinlainen muisto tuosta kokemuksesta ja siitä miltä se tuntui, kun vain “oli” hetkessä läsnä. Pyrkimys tuohon hyvään olotilaan ajoi minut erinäisten polkujen kautta mm. NLP:n pariin sekä luin lähes kaikki henkiset oppaat ja kirjat joita maailmasta löytyi… ja pikku hiljaa alkoi tulla oivalluksia.

Vuonna 2009 siirryin kokonaan pois vanhalta alaltani ja aloin valmentamaan ihmisiä. Halusin alkaa jakaa mm. niitä oivalluksia, jotka omalla matkallani olivat olleet suureksi avuksi (mm. NLP). Valmennustyön aloittaminen ei kuitenkaan tarkoittanut millään muotoa sitä, että olisin jotenkin ollut vapaa, herännyt tai oivaltanut tuota alkuperäistä ajatusta, kokemusta puhtaasta kokemisesta, minättömästä olotiltasta – olemisesta. Että voi vain “olla”.

Vasta pari vuotta valmennettuani “plopsahdin” uudelleen muutaman sattuman kautta vastaavaan, puhtaaseen kokemuspohjaisen olotilaan ja heräsin jälleen unesta – unesta joka oli tosin paljon mukavampi kuin vielä vuonna 2007.

"Lopullinen" (heittomerkeissä siksi, koska mikä on lopullista, loppujen lopuksi - sanoja pitää kuitenkin käyttää, joten en keksinyt parempaakaan) herääminen alkoi melko spontaanina prosessina 2012 alkupuolella ja päivittäin oli enemmän ja enemmän niitä hetkiä, kun oivalsi minän roolin: ettei ole mitään minää missään, huomasi egon valheellisuuden sekä tarrautuvuuden. Tämän havahtumisen hetkellä ajelin autolla kaikessa rauhassa ja kuuntelin muistaakseni jotain Adyashantin äänitettä, kun yhtä-äkkiä aloin hekottamaan, kun palaset loksahtivat paikalleen. PLOP!Ja oli muuten pitkä hekotus :)

2012 aloinkin toden teolla penkomaan omaa minääni ja räjäyttämään sitä palasiksi. Joka hetki, kun tuli mieleen jokin ajatus, joka vaikutti todelta, tuli käytyä läpi. Perinpohjin! Löytyi, että ei voi löytyä mitään "totta", kun tarpeeksi osaa kysyä ja oivallus syveni. Samalla vapaus jatkoi kasvamistaan. Ja varmasti jatkaa edelleen.

Enemmän kuin useasti nämä totena pidetyt ajatukset olivat niitä negatiivisia, mutta ah sitä vapautta, joka niidenkin taakse katsomisesta tulee!

Mielen ajatusten räjäyttely oli samalla puhdistavaa, koska tällöin mielen teokset alkoivat erottua selkeästi puhtaasta kokemuksesta, joka vain "on". Samalla tämä matka aiheutti sen, että koko valmennustyöni filosofia ja metodit alkoivat uudelleenorientoitua, koska tarkemmin ajateltuna, minähän työlläni vain aiheutin sen, että asiakkaani ottivat ajatuksensa, identiteettinsä ja minänsä entistä enemmän todesta, kuin että olisin ohjannut heitä kohti vapaampaa oloa ja elämää, kokemusta.

Oivalluksen jälkeen oli itse asiassa mahdotonta valmentaa ihmisiä vanhalla tavalla, koska ei pystynyt kertomaan yhtään ainoaa asiaa, joka olisi valheellista. Ei vaan enää halunnut sitä, että ihminen vaihtaisi unen toiseen uneen – kuten esimerkiksi minä tein, vaikka se olikin minulle yksi vaihe matkalla vapauteen.

Tällä hetkellä ohjaan itsenäisesti paria henkilöä kohti minän illuusion oivaltamista ja koska vaimoni on jo sattumoisin täällä oppaana, ajattelin itsekin tulla jakamaan oman oivalluskokemukseni sekä tarjoutua halukkaalle oppaaksi, mikäli mukaan pääsen.

Niin, se syy vielä miksi tänne haluan kirjoittaa on selkeä; minun on vain (hyvällä tavalla) pakko päästä jakamaan tätä tietoa, jota foorumillakin ihmisille opastetaan. Haluan, että useampi oivaltaisi sen, että voivat olla vapaita jo tässä hetkessä, tilanteesta, ajasta ja paikasta riippumatta. Vapautta.

Tässä näin ensimmäisiä julksia ajatuksia teille ja vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, joita tekstini saattaa herättää.

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Tue Jan 15, 2013 8:16 pm

Heipä hei nestori,

ja kiitokset viestistäsi. Tässä alla hieman lisää ajatuksiani.
Jos sopii, laitan sinulle LU-protokollan mukaisesti muutaman loppukysymyksen. Tämän jälkeen muut oppaat tarkistavat vastaukset ja kun prosessi on valmis, voit halutessasi alkaa opastamaan muita. Tarkoitus ei siis ole sinänsä läpäistä mitään "seulaa", vaan tarkistaa, kannattaako jotain nurkkaa vielä tutkia. Joka tapauksessa hienoa, jos sinulla on kiinnostusta oppaana toimimiseen. Opastustyö on sinällään usein todella antoisaa ja valaisevaa, kun asiat täytyy pitää kirkkaana myös itselle.
Näin tehdään ja vastailen näihin kysymyksiin ilomielin.

Jos tämä on ok niin ensimmäinen kysymys olisi:
"Oletko mielestäsi nähnyt minän harhan lävitse? - Onko asia sinulle 100% varma, vai tuleeko epäilyksen hetkiä?"
Kyllä minän harhan läpi näkeminen on selvää. Näin jälkikäteenhän se on helppoa sanoa, että mitään minää ei ole ikinä ollutkaan, vaikka polku sen ymmärtämiselle kestikin jonkin aikaa. Kun lopulta sain tämän oivalluksen minän harhasta, ei ole sen jälkeen ollut tämän suhteen epäilyksen hetkiä. Minä oli loppujen lopuksi yksi uskomus muiden joukossa, jota ei itse asiassa tietoisesti osannut ajatella, mutta paljon se minän harha piti vallassaan. Nämä kaikkia näkökulmat oivalsi toki vasta sitten, kun pystyi hajottamaan tämänkin uskomuksen ja kurkistamaan sen taakse.

Samalla kun tätä minättömyyden aspektia tutkailin sitä huomasi monta muutakin asiaa... Ehkäpä Esko Valtaohjan sanoin voisin päättää tämän vastauksen: "On ihan mahdollista, että todellisuus on olemassa. Mutta kukaan ei vielä ole onnistunut todistamaan sitä."

Kun on kerran kurkistanut "todellisuuteen" ei ole paluuta (ainakaan minun kohdallani) entiseen. Prosessi kun alkaa, se menee menojaan ja nauttii kyydistä :)

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Wed Jan 16, 2013 8:12 am

Kiitos vastauksesta. "Minä" on tosiaan yksi uskomus muiden joukosta. Kun se paljastuu, alkaa koko korttipakka kaatua. Muita uskomuksia jää melkein aina vielä systeemiin ja niiden todenperäisyyttä kannattaa aina tutkia niin kauan kuin joku asia tuntuu todelta. Jatkoprosessi voi tuntua välillä mukavalta tai karmealta (niin kuin tähänkin asti), sama se. Nauttii vaan kyydistä eikä turhia vastustele "vapaapudostusta" :)

Tässä vielä viimeiset 5 kysymystä. Tunnustele niitä hetki ja vastaa rehellisesti ja riittävän perusteellisesti (jaaritella ei tietystikään tarvitse). Pyydän tämän jälkeen muita oppaita katsomaan, onko jotain, mitä kannattaisi tutkia.

1. Onko sinua olemassa millään tavalla, missään muodossa? Onko koskaan ollut? Mitä sinä olet?
2. Mikä 'minä' tai itse on ja miten se muodostuu?
3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?
4. Miten selittäisit jollekulle, joka ei ole koskaan kuullutkaan nondualismista tai no-selfistä, mistä tässä prosessissa on kyse? Vaikkapa lapselle tai nuorelle?
5. Mikä tässä prosessissa oli se asia, joka käänsi vaa'ankielen, "työnsi alas jyrkänteeltä"? Eli mikä sai sinut katsomaan?

Terveisin,
Esa

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Wed Jan 16, 2013 12:52 pm

Tässä vielä viimeiset 5 kysymystä. Tunnustele niitä hetki ja vastaa rehellisesti ja riittävän perusteellisesti (jaaritella ei tietystikään tarvitse). Pyydän tämän jälkeen muita oppaita katsomaan, onko jotain, mitä kannattaisi tutkia.

1. Onko sinua olemassa millään tavalla, missään muodossa? Onko koskaan ollut? Mitä sinä olet?
2. Mikä 'minä' tai itse on ja miten se muodostuu?
3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?
4. Miten selittäisit jollekulle, joka ei ole koskaan kuullutkaan nondualismista tai no-selfistä, mistä tässä prosessissa on kyse? Vaikkapa lapselle tai nuorelle?
5. Mikä tässä prosessissa oli se asia, joka käänsi vaa'ankielen, "työnsi alas jyrkänteeltä"? Eli mikä sai sinut katsomaan?

Terveisin,
Esa

1. Mikä on se mikä oikeastaan lasketaan olemiseksi? Todennettavissa on ainakin se, että loppujen lopuksi mitään ei ole olemassa, ei siis minuakaan ja se on ihan ok ☺ Olen aistieni synnyttämä kokemus ja jos haluan, voin rakentaa uskomuksen minästäni tai itsestäni, olla jotain. Mutta siihenhän se jäisikin, vain siihen uskomukseen, että olisi jotain.

Ei siis ole olemassa mitään minua. Ei mitään todennettavaa.

2. Taisinkin jo osittain vastata tähän edellisessä kohdassa; minä on uskomus. Uskomukset muodustuvat meihin lukuisilla tavoilla, mutta minä / identiteetti rakentuu heti elämän alusta lähtien kun lapsi ymmärtää, että hän on joku “nimi”. Nimeen alkaa assosioitua sitten muita uskomuksia ja tapoja toimia. Usein kuulee, että “Minä nyt vain olen tälläinen xxxxx”. XXXX voi olla mikä tahansa asia, olipa se sitten mitä tahansa. Kun oivaltaa, että ei ole mitään, helpottaa moni asia, koska voit joka hetki olla se mikä olet oikeasti puhtaassa kokemuksessa.

Vaikka minän harha häviää, kyllä persoonallisuus säilyy. Ei meistä tyhjiä kuoria tule - vapaampia vain :)

3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?

Hyvältä ☺ ja vapaalta. Elämää ilman turhia rajoja tai rajoituksia.

Oikein puistattaa ajatus, että olisi elänyt koko elämänsä mielen vankina: Vieläpä omien ja itserakennettujen kalterien takana. Vähän kuin se norsu, joka on pienenä sidottu pieneen paaluun, ei pääse irti siitä edes isona, koska ei edes halua kokeilla, että josko se köysi katkeaisi.

Tuntuu siis erittäin hyvältä.

4. Se riippuu huomattavasti henkilön suhtautumisesta. Jos joku kysyy, niin sitten selitän sen aina kohteeseen sopivalla tavalla. Tuputtamisesta tuskin kukaan tykkää ☺. Siispä kysyminen kertomisen sijaan tuntuu toimivan parhaiten... mutta leikitään siis ajatuksella, että oma äitini kysyy, että mitä se minän harha oikein tarkoittaa, nondualismi.

Lyhyt selitys voi olla: "Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta oikeasti mitään minää ei ole olemassa, koska jos mietit, niin mistä löydät itse tällä hetkellä omiin aisteihisi perustuen jonkin asian nimeltä minä. Minä toki voi olla sinun nimesi, joksi sinun kehoa kutsutaan… mutta mistään ei kuitenkaan löydy varsinaista asiaa, jonka voisi millään tavalla todentaa “minäksi”…" ... jne.

Olen myös havainnut hyväksi kertoa, miten meidän ihmisten "kokemus" todellisuudesta syntyy. Kun ihminen oivaltaa, että kaikki asiat syntyvät loppujen lopuksi aivoissa, tulkintana, on helpompaa lähteä hakemaan sitä kokemusta ja uskomusta minästä. Jokainen taitaa mennä tähän oivallukseen omia polkujaan, koska jokainen meistä on erilainen ja elänyt erilaisen elämän, omaten erilaiset uskomukset.

Kysymällä asiat selviävät parhaiten. Kysymällä saan kuitenkin sen tiedon, että mikä ja missä on tuon kyseisen ihmisen, vaikkapa äitini uskomus minästä, miten se rakentuu, ja niin edelleen. Kun kysyy saa vastauksia ja niiden perusteella pääsee eteenpäin - jos on toisen henkilön suostumus ja hänellä halua ottaa selvää asioista.

"Ei ole tarkoitus vastata kysymyksiin tai tarjota valmiita vastauksia minästä, mutta kyseenalaistaa ne ihmisen omat vastaukset, vilpittömästi ja lämmöllä, kysyen."

5. Aika, oikea hetki ja oivallus. Se hetki kun ensiksi ymmärsi, että ajatukset ovat vain ajatuksia; Ajatus minästäkin on vain ajatus, jonka oma mieli on rakentanut ja leimannut. Mikään ei lopu minän “kuolemaan”. Se on vasta alkua kaikelle. Kun jotain poistuu, tulee tilaa muille asioille. Huomaa, elää ja kokee enemmän.

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Thu Jan 17, 2013 7:22 am

Kiitos vastauksista. Nyt odotellaan josko muilla oppailla olisi tarkentavia kysymyksiä. Tähän voi mennä päivä tai pari. Sitä ennen joka tapauksessa pari kysymystä:

Sanoit, että "varmaa on ettei mitään ole olemassa". Miten selität sen tarkemmin? Arkielämässä kokemus on kuitenkin useimmilla on melkein päinvastainen, että on "varmaa, että jotain on olemassa - esim. näköhavaintoa,ääniä,puhetta jne."

Sanoit, että "kaikki asiat syntyvät aivoissa". Mahdollisesti tarkoitit tarinan osuutta tai ajattelua, mutta kuitenkin, jos menet aisteihisi tässä ja nyt. Ilman ajattelua. Onko sinulla kokemus aivoista? Pystytkö sanomaan 100% varmuudella, että kokemus syntyy aivoissa? Onko olemassa jotain ennen aivoja?

Esa
Tässä vielä viimeiset 5 kysymystä. Tunnustele niitä hetki ja vastaa rehellisesti ja riittävän perusteellisesti (jaaritella ei tietystikään tarvitse). Pyydän tämän jälkeen muita oppaita katsomaan, onko jotain, mitä kannattaisi tutkia.

1. Onko sinua olemassa millään tavalla, missään muodossa? Onko koskaan ollut? Mitä sinä olet?
2. Mikä 'minä' tai itse on ja miten se muodostuu?
3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?
4. Miten selittäisit jollekulle, joka ei ole koskaan kuullutkaan nondualismista tai no-selfistä, mistä tässä prosessissa on kyse? Vaikkapa lapselle tai nuorelle?
5. Mikä tässä prosessissa oli se asia, joka käänsi vaa'ankielen, "työnsi alas jyrkänteeltä"? Eli mikä sai sinut katsomaan?

Terveisin,
Esa

1. Mikä on se mikä oikeastaan lasketaan olemiseksi? Todennettavissa on ainakin se, että loppujen lopuksi mitään ei ole olemassa, ei siis minuakaan ja se on ihan ok ☺ Olen aistieni synnyttämä kokemus ja jos haluan, voin rakentaa uskomuksen minästäni tai itsestäni, olla jotain. Mutta siihenhän se jäisikin, vain siihen uskomukseen, että olisi jotain.

Ei siis ole olemassa mitään minua. Ei mitään todennettavaa.

2. Taisinkin jo osittain vastata tähän edellisessä kohdassa; minä on uskomus. Uskomukset muodustuvat meihin lukuisilla tavoilla, mutta minä / identiteetti rakentuu heti elämän alusta lähtien kun lapsi ymmärtää, että hän on joku “nimi”. Nimeen alkaa assosioitua sitten muita uskomuksia ja tapoja toimia. Usein kuulee, että “Minä nyt vain olen tälläinen xxxxx”. XXXX voi olla mikä tahansa asia, olipa se sitten mitä tahansa. Kun oivaltaa, että ei ole mitään, helpottaa moni asia, koska voit joka hetki olla se mikä olet oikeasti puhtaassa kokemuksessa.

Vaikka minän harha häviää, kyllä persoonallisuus säilyy. Ei meistä tyhjiä kuoria tule - vapaampia vain :)

3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?

Hyvältä ☺ ja vapaalta. Elämää ilman turhia rajoja tai rajoituksia.

Oikein puistattaa ajatus, että olisi elänyt koko elämänsä mielen vankina: Vieläpä omien ja itserakennettujen kalterien takana. Vähän kuin se norsu, joka on pienenä sidottu pieneen paaluun, ei pääse irti siitä edes isona, koska ei edes halua kokeilla, että josko se köysi katkeaisi.

Tuntuu siis erittäin hyvältä.

4. Se riippuu huomattavasti henkilön suhtautumisesta. Jos joku kysyy, niin sitten selitän sen aina kohteeseen sopivalla tavalla. Tuputtamisesta tuskin kukaan tykkää ☺. Siispä kysyminen kertomisen sijaan tuntuu toimivan parhaiten... mutta leikitään siis ajatuksella, että oma äitini kysyy, että mitä se minän harha oikein tarkoittaa, nondualismi.

Lyhyt selitys voi olla: "Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta oikeasti mitään minää ei ole olemassa, koska jos mietit, niin mistä löydät itse tällä hetkellä omiin aisteihisi perustuen jonkin asian nimeltä minä. Minä toki voi olla sinun nimesi, joksi sinun kehoa kutsutaan… mutta mistään ei kuitenkaan löydy varsinaista asiaa, jonka voisi millään tavalla todentaa “minäksi”…" ... jne.

Olen myös havainnut hyväksi kertoa, miten meidän ihmisten "kokemus" todellisuudesta syntyy. Kun ihminen oivaltaa, että kaikki asiat syntyvät loppujen lopuksi aivoissa, tulkintana, on helpompaa lähteä hakemaan sitä kokemusta ja uskomusta minästä. Jokainen taitaa mennä tähän oivallukseen omia polkujaan, koska jokainen meistä on erilainen ja elänyt erilaisen elämän, omaten erilaiset uskomukset.

Kysymällä asiat selviävät parhaiten. Kysymällä saan kuitenkin sen tiedon, että mikä ja missä on tuon kyseisen ihmisen, vaikkapa äitini uskomus minästä, miten se rakentuu, ja niin edelleen. Kun kysyy saa vastauksia ja niiden perusteella pääsee eteenpäin - jos on toisen henkilön suostumus ja hänellä halua ottaa selvää asioista.

"Ei ole tarkoitus vastata kysymyksiin tai tarjota valmiita vastauksia minästä, mutta kyseenalaistaa ne ihmisen omat vastaukset, vilpittömästi ja lämmöllä, kysyen."

5. Aika, oikea hetki ja oivallus. Se hetki kun ensiksi ymmärsi, että ajatukset ovat vain ajatuksia; Ajatus minästäkin on vain ajatus, jonka oma mieli on rakentanut ja leimannut. Mikään ei lopu minän “kuolemaan”. Se on vasta alkua kaikelle. Kun jotain poistuu, tulee tilaa muille asioille. Huomaa, elää ja kokee enemmän.

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Thu Jan 17, 2013 7:58 am

Kiitos vastauksista. Nyt odotellaan josko muilla oppailla olisi tarkentavia kysymyksiä. Tähän voi mennä päivä tai pari. Sitä ennen joka tapauksessa pari kysymystä:
Ok.
Sanoit, että "varmaa on ettei mitään ole olemassa". Miten selität sen tarkemmin? Arkielämässä kokemus on kuitenkin useimmilla on melkein päinvastainen, että on "varmaa, että jotain on olemassa - esim. näköhavaintoa,ääniä,puhetta jne."
Ajatellaan asiaa vaikka näin - toisinpäin :) Miten todistetaan, että jotain on olemassa. 100% pitävästi?
Sanoit, että "kaikki asiat syntyvät aivoissa". Mahdollisesti tarkoitit tarinan osuutta tai ajattelua, mutta kuitenkin, jos menet aisteihisi tässä ja nyt. Ilman ajattelua. Onko sinulla kokemus aivoista? Pystytkö sanomaan 100% varmuudella, että kokemus syntyy aivoissa? Onko olemassa jotain ennen aivoja?
Tarkoitin erityisesti sitä, että kaikki tulkinnat syntyvät aivoissa. Ensiksi tulee aistimus, jonka jälkeen aivot alkavat tulkitsemaan ja laittamaan nimiä koetun asian päälle. Hyvä esimerkki on tästä aamusta, kun vein tytärtäni päiväkotiin ja edellämme ajoi pakettiauto, jonka takalasissa oli pieni koirankuva. Tytär sanoi heti, että iskä, tuossa on koira-auto. Johon sanoin, että niin saattaa olla, tai sitten siinä on auto, jossa on koiran kuva :)

On mielenkiintoista havaita, kuinka ihminen alkaa heti pienestä pitäen rakentamaan tätä maailmaa... ja kun asia on nimetty, se mielenkiinto hiipuu.

Toisin sanoin, puhdas kokemus vain on - itse "raakakokemus" ei synny aivoissa. En tiedä saitko kiinni ajatuksestani?

-Sami

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Fri Jan 18, 2013 12:38 pm

Hei, vielä muutamia lisäkysymyksiä muilta oppailta:

-"Oikein puistattaa ajatus, että olisi elänyt koko elämänsä mielen vankina: Vieläpä omien ja itserakennettujen kalterien takana."
Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt kokemuksessa: Toisin sanoen mikä muuttui herätessä, muuttuiko todellisuus?

- "2012 aloinkin toden teolla penkomaan omaa minääni ja räjäyttämään sitä palasiksi".
Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt: Kuka oli se, joka penkoi ja räjäytti?

-"Niin se syy vielä miksi haluan tänne kirjoittaa on selkeä; minun on vain (hyvällä tavalla) pakko päästä jakamaan tätä tietoa, jota foorumillakin opastetaan." Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt: Kenellä on pakko päästä jakamaan tätä tietoa ja mikä olisi muu tapa tai vaihto vaihtoehto kuin "hyvällä tavalla". Mitä tarkoitat tällä?

-"Ajatellaan asiaa vaikka näin - toisinpäin :) Miten todistetaan, että jotain on olemassa. 100% pitävästi?"
Jos menet hetkeksi omaan kokemukseen ja kuuntelet mitä nousee. Onko sinulla jotain minkä tiedät olevan olemassa ilman, että sinun tarvitsee tai sitä voisi todistaa. Esim. tässä systeemissä tarkastellen minulla nousee vastaus "havaitsemisen kokemus".

Terveisin,
Esa

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Fri Jan 18, 2013 1:40 pm

Hei, vielä muutamia lisäkysymyksiä muilta oppailta:

-"Oikein puistattaa ajatus, että olisi elänyt koko elämänsä mielen vankina: Vieläpä omien ja itserakennettujen kalterien takana."
Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt kokemuksessa: Toisin sanoen mikä muuttui herätessä, muuttuiko todellisuus?
Todellisuus on sama. Kokemus todellisuudesta muuttui. Ajatukset palautuivat hetkeen, ei menneeseen, eikä tulevaan, vaan siihen hetkeen ja "puhtaaseen" havaintoon kokemuksesta, joka on itsessään täydellinen.
- "2012 aloinkin toden teolla penkomaan omaa minääni ja räjäyttämään sitä palasiksi".
Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt: Kuka oli se, joka penkoi ja räjäytti?
Se kuka oli ja teki, on jotain sellaista, jota en voi löytää. Asiat tapahtuvat, kun tapahtuvat. En voi luulla löytäväni mitään, kuka olisin, koska loppujen lopuksi syntymäni jälkeen, olen hypännyt uneen ja "uskonut olevani" jokin. Jokin = Mieleni rakentama harha, erillisestä itsestäni.
-"Niin se syy vielä miksi haluan tänne kirjoittaa on selkeä; minun on vain (hyvällä tavalla) pakko päästä jakamaan tätä tietoa, jota foorumillakin opastetaan." Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt: Kenellä on pakko päästä jakamaan tätä tietoa ja mikä olisi muu tapa tai vaihto vaihtoehto kuin "hyvällä tavalla". Mitä tarkoitat tällä?
Ei kenelläkään on pakko, koska aivan samalla tavalla kuinka ajatuksetkin virtaavat, koen asioita, jotka tapahtuvat. Tapahtuminen on lisäksi sitä, että esimerkiksi puhun ja se kokemus puhumisesta tuntuu hyvälle. Eilen valmensin asiakasta, puhuin kokemuksesta, näistä "ei-minän" asioista ja koin olevani oikeassa paikassa. Asioiden tapahtuminen, kuten esimerkiksi ihmisten valmentaminen, tapahtuu; se syntyy ilman, että asiaa pakotetaan.
-"Ajatellaan asiaa vaikka näin - toisinpäin :) Miten todistetaan, että jotain on olemassa. 100% pitävästi?"
Jos menet hetkeksi omaan kokemukseen ja kuuntelet mitä nousee. Onko sinulla jotain minkä tiedät olevan olemassa ilman, että sinun tarvitsee tai sitä voisi todistaa. Esim. tässä systeemissä tarkastellen minulla nousee vastaus "havaitsemisen kokemus".
Tässä hetkessä, aistini tuottavat minulle informaatiota. Aistien tuottama informaatio on totta, tässä hetkessä. Se on juuri se havaitsemisen kokemus.

Kysythän lisää, jos en kuvaillut jotain tarpeeksi selkeästi - sanat kun ovat välillä monimerkityksellisiä :)

Hyvää viikonloppua,

Sami

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Fri Jan 18, 2013 1:58 pm

-"Niin se syy vielä miksi haluan tänne kirjoittaa on selkeä; minun on vain (hyvällä tavalla) pakko päästä jakamaan tätä tietoa, jota foorumillakin opastetaan." Jos rauhoitut hetkeksi ja kuuntelet mitä nousee tässä ja nyt: Kenellä on pakko päästä jakamaan tätä tietoa ja mikä olisi muu tapa tai vaihto vaihtoehto kuin "hyvällä tavalla". Mitä tarkoitat tällä?
Ei kenelläkään on pakko, koska aivan samalla tavalla kuinka ajatuksetkin virtaavat, koen asioita, jotka tapahtuvat. Tapahtuminen on lisäksi sitä, että esimerkiksi puhun ja se kokemus puhumisesta tuntuu hyvälle. Eilen valmensin asiakasta, puhuin kokemuksesta, näistä "ei-minän" asioista ja koin olevani oikeassa paikassa. Asioiden tapahtuminen, kuten esimerkiksi ihmisten valmentaminen, tapahtuu; se syntyy ilman, että asiaa pakotetaan.
Yritän vielä kuvata tätä hieman toisella tapaa: Kyse ei siis ole mistään oikeasta pakosta... tapahtuminen kuvaa asiaa jollain tavalla, mutta oikeastaan kyse on henkisestä / hengen asiasta. Tätä on vaikea kuvailla oikeilla sanoilla. Kokemus tästä asiasta (siis vaikkapa valmentamisesta) on arvokas. Ikään kuin tämä tekeminen on ollut sisäänrakennettuna pohjalla. Se vain tapahtuu.

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Sun Jan 20, 2013 10:26 am

Hyvä, tehdään vielä 360 asteen aistiharjoitus. Tämä voi olla "vaiheesta riippumatta" hyvin valaisevaa ja on myös hyvä harjoitus jos alat itse opastamaan.

Sanotaan tässä kohtaa, että ihminen saa tietoa ympäristöstään aistien ja ajatusten kautta. Ei ole mitään muuta. Intuitio voidaan vaikka tässä kohtaa määritellä vaikka kuudenneksi aistiksi. Aistit ovat todellisia, ajatukset eivät koskaan "kosketa" todellisuutta. Oletko nähnyt asiat samalla tavoin? Jos olet havainnut, että asiat ovat näin, tehdään seuraavaa (jos olet vahvasti eri mieltä niin kuvaa miten itse näet asiat ennen harjoitusta):

.
.
.
.
.
.

Rauhoitu. Varaa hetki aikaa (30-60min tms.) ja ota kynä ja paperia valmiiksi (kirjoittamalla voi paljastua asioita, joita ei ajattelemalla ikinä uskoisi, tämän varmaan olet kokenutkin prosessin aikana...).

#Rauhoitu hetkeksi. Keskity vain ja ainoastaa näköaistiin. Kastele ns. "pehmeällä katseella", älä tulkitse. Tutki jokaista kysymystä tarpeeksi perusteellisesti:

-Missä näkeminen tapahtuu?
-Löydätkö pelkän näköhavainnon perusteella erillisen: "näkemisen", näkemisen kohteen ja näkijän?
-Mitä näet pelkän näköhavainnon perusteella?
-Löytyykö pelkästä havainnosta mitään "kovaa, konkreettista?" (ei ajattelua)

#Tee sama hajuaistille (haistellessa kannattaa ottaa joku juusto tms. tuoksuva esine lautaselle, ei haistella kädestä):
-Missä haistaminen tapahtuu?
-Löydätkö, pelkän hajuaistin perusteella erillisen "hajun" "hajun kohteen" ja "haistajan"?
-Mitä haistat pelkän hajuaistin perusteella?
-Löytyykö pelkästä hajuaistissa mitään "kovaa, konkreettista?" (ei ajattelua)

Tee sama testi vielä tuntoaistille, kuulolle ja makuaistille. Näin "kaikki" tunnetut aistit on käyty läpi.

Esa

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Tue Jan 22, 2013 10:21 pm

Hyvä, tehdään vielä 360 asteen aistiharjoitus. Tämä voi olla "vaiheesta riippumatta" hyvin valaisevaa ja on myös hyvä harjoitus jos alat itse opastamaan.
Mietin hetken aikaa, että mitä tähän vastaisin ja sitten vain vastaan... Näin: Olen tehnyt elämäni aikana monia harjoituksia, myös tämän harjoituksen. En halua kyseenalaistaa tätäkään harjoitusta ja sen uudelleentekemistä, mutta tässä vaiheessa en osaa antaa tälle harjoitukselle mitään merkitystä.

En siis ole eri mieltä tai samaa mieltä asioista. En vaan tässä hetkessä osaa enää kertoa kenellekään, että mitä voisin oppia tekemällä harjoituksia uudelleen ja uudelleen. Olen kokenut ne asiat, joita olen kokenut ja on ihan ok, että esim. näkeminen tapahtuu. En koe tarvetta enää uudestaan miettiä, että missä se tapahtuu. Se vain tapahtuu. Haistaminen tapahtuu. Elämä tapahtuu.

Jos taas ollaan tässä "arkitodellisuudessa", missä valtaosa ihmisistä elää sekä jopa kärsii tai stressaa, niin vastaus on tuolloin, että haistaminen tapahtuu aistinsoluissa, jotka välittävät signaalia aivoille, ja siitä eteenpäin ... jne.

Jos puhumme kokemisesta - asiat tapahtuvat, olimmepa sitten läsnä tai ei. Asiat tapahtuvat meistä johtuen ja meistä riippumatta.

Olen itse jo hypännyt tähän "virtaan" (elämänvirtaan) ja katson mihin matka johtaa. Se matka jossa olen mukana ei kaipaa aistikanavaharjoitusta tai muutakaan. Ei tarvitse etsiä, vaan voi olla. Siis vain olla. Rauhassa.

Juttelin tänään yhdelle asiakkaalleni, joka ei osannut vain olla. Oleminen kun on yllättävän vaikeaa monille... En tehnyt asiakkaalle NLP:tä tai mitään muutakaan. Juteltiin vain kokemisesta ja lopulta pääsimme pikkuhiljaa takaisin hetkeen. Pois siitä tulevasta asiasta, joka asiakasta jännitti sekä pois menneisyydessä tapahtuneista epäonnistumisista. Löysimme yhdessä tämän hetken, joka on täydellinen. Tuo hetki toimistolla, näytti, tuntui, kuulosti, tuoksui ja maistui siltä miltä sen pitkin maistua: puhtaalta kokemukselta, kun se sisäinen kommentaattori oli taka-alalla ja asiakas oli vihdoinkin kiinni elämässä. Asiakkaan raakakokemus oli ravisuttava, vuosikymmeniin hän ei ollut, ollut. Kaikki pelot, harhat ja minän luomat ongelmat hävisivät. Melkoista vapautta, niin positiivisessa, kuin negatiivisessakin mielessä, koska samalla karisivat myös ne (harvat) harhat joistain asioista, joista asiakas oli saanut nautintoa egonsa mukaan (kuten nuuska). Mutta ei tästä tämän enempää... keskustelut jatkuvat asiakkaan kanssa jossain vaiheessa tätä viikkoa.

Elämä kuuluu nauttia raakana.

Ainakin niin minä teen - siis se joka kirjoittaa, jota en tiedä todeksi :) Aina joskus, varmaan jokainen tällä planeetalla, voi erehtyä luulemaan tuota omaa, sisäisen kommentaattorin, mielen, ääntä "todeksi", mutta mitäpä siitä. Ihmisiähän tässä ollaan, elämässä elämää ja kun on päässyt maistamaan "raakaa" elämää, niin helposti tuon kommentaattorin tunnistaa ja sen osaa jättää omaan arvoonsa... ja palata takaisin tähän vapaana virtaavaan elämään.

Meistä moni tietää nämä kaikki asiat, varmasti myös sinä kuka luet tätä tekstiä. Elämän raakakokemus ei kaipaa aistiharjoituksia, vaan kokemista. Ei menneessä, ei tulevassa, vaan tässä hetkessä.

Siispä kiitokset Esa opastuksesta, tiedän mitä tiedän ja se koska se riittää, se riittää :) Ei ole väliä, että riittääkö se kenellekään muulle, eikä sen tarvitsekaan, kun puhutaan asioista, joita ei voi mitata.

-Sami :)

User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Thu Jan 24, 2013 7:55 am

Hei,

Kiitos jämäkästä vastauksesta! Itseasiassa minulla (käytän sanaa nyt suoraan) ei ole ollut suurempaa epäilystä, etteikö homma olisi sinulle selvä. Itsehän sen myös parhaiten tiedät. Jos sinulla olisi asian suhteen epäilyksiä, olisi tyhmää uskotella muita, koska vain itseään voi huijata. Ja aina kun asia on selvä ja kun kokemus on autenttinen, ei ole väliä "kelpaako" se kenellekään tai mitä joku "guru" sanoo. Kun itse tietää, se riittää, muista ei ole kokemusta. Asiat asettuvat paikoilleen ja oikeanlainen, sanoisinko täydellinen, itseluottamus on läsnä.

Nyt, kuitenkin muutama seikka, miksi pyysin tekemään tuon aistiharjoituksen:

1. LU:ssa on tietynlainen framework. Moni ihmiseläin on vapaa minäuskomuksesta, mutta kokemuksen mukaan "direct pointtaaminen" on aivan oma tekniikkansa. Jos jokainen vapaa ihminen olisi hyvä myös pointtaamaan, ei meillä olisi tässä maailmassa enää harhoja. Kieli poskessa voisikin sanoa, että "valaistuneiden" track record on surkea. - alken sieltä 2000-3000 vuoden takaa :) Jos tulet opastamaan myöhemmin, on tietysti enemmän kuin perusteltua, että olet tutkinut aisteja ja tiedät mitä ne aivan oikeasti välittävät. Miltä raakadata tuntuu ilman ajatuksia. Mutta jos asia on niin, kuten sanoit, voi olla että aistien välittämä informaation on jo sinulle 100% selvä.

2. Monet ihmiset puhuvat usein vain menneistä heräämiskokemuksista. Jokainenhan voi olla herännyt eilen, tunti sitten, viikko sitten, mutta hereilläolo tapahtuu aina tässä ja nyt. Joskus myös minäenergian rippeet tuottavat aivan samaa vastenmielisyyttä suoraa katsomista kohtaan, kuin mitä ne herättivät ennen porttia. Osa oppaista on ehdottanut periaatetta, että riippumatta tarinasta, jokaisen tulisi tehdä aistiharjoitus, jotta saadaan tietoa nykyhetkestä.

Haluaisin vielä kuulla herättääkö tämä jotain ajatuksia? Onko sinulla vielä tunne, että voisit opastaa muita ihmisiä, joilla on epäilys minän olemassaolosta tai sen löytymisestä?

Jos minän konsepti on sinulle täysin selvä ja tiedät 100% rehellisesti, minkälaista dataa mikäkin aisti välittää, niin minun puolesta homma on ok. 3 opasta on myös tarkastanut ketkun.

Terveisin,
Esa
Hyvä, tehdään vielä 360 asteen aistiharjoitus. Tämä voi olla "vaiheesta riippumatta" hyvin valaisevaa ja on myös hyvä harjoitus jos alat itse opastamaan.
Mietin hetken aikaa, että mitä tähän vastaisin ja sitten vain vastaan... Näin: Olen tehnyt elämäni aikana monia harjoituksia, myös tämän harjoituksen. En halua kyseenalaistaa tätäkään harjoitusta ja sen uudelleentekemistä, mutta tässä vaiheessa en osaa antaa tälle harjoitukselle mitään merkitystä.

En siis ole eri mieltä tai samaa mieltä asioista. En vaan tässä hetkessä osaa enää kertoa kenellekään, että mitä voisin oppia tekemällä harjoituksia uudelleen ja uudelleen. Olen kokenut ne asiat, joita olen kokenut ja on ihan ok, että esim. näkeminen tapahtuu. En koe tarvetta enää uudestaan miettiä, että missä se tapahtuu. Se vain tapahtuu. Haistaminen tapahtuu. Elämä tapahtuu.

Jos taas ollaan tässä "arkitodellisuudessa", missä valtaosa ihmisistä elää sekä jopa kärsii tai stressaa, niin vastaus on tuolloin, että haistaminen tapahtuu aistinsoluissa, jotka välittävät signaalia aivoille, ja siitä eteenpäin ... jne.

Jos puhumme kokemisesta - asiat tapahtuvat, olimmepa sitten läsnä tai ei. Asiat tapahtuvat meistä johtuen ja meistä riippumatta.

Olen itse jo hypännyt tähän "virtaan" (elämänvirtaan) ja katson mihin matka johtaa. Se matka jossa olen mukana ei kaipaa aistikanavaharjoitusta tai muutakaan. Ei tarvitse etsiä, vaan voi olla. Siis vain olla. Rauhassa.

Juttelin tänään yhdelle asiakkaalleni, joka ei osannut vain olla. Oleminen kun on yllättävän vaikeaa monille... En tehnyt asiakkaalle NLP:tä tai mitään muutakaan. Juteltiin vain kokemisesta ja lopulta pääsimme pikkuhiljaa takaisin hetkeen. Pois siitä tulevasta asiasta, joka asiakasta jännitti sekä pois menneisyydessä tapahtuneista epäonnistumisista. Löysimme yhdessä tämän hetken, joka on täydellinen. Tuo hetki toimistolla, näytti, tuntui, kuulosti, tuoksui ja maistui siltä miltä sen pitkin maistua: puhtaalta kokemukselta, kun se sisäinen kommentaattori oli taka-alalla ja asiakas oli vihdoinkin kiinni elämässä. Asiakkaan raakakokemus oli ravisuttava, vuosikymmeniin hän ei ollut, ollut. Kaikki pelot, harhat ja minän luomat ongelmat hävisivät. Melkoista vapautta, niin positiivisessa, kuin negatiivisessakin mielessä, koska samalla karisivat myös ne (harvat) harhat joistain asioista, joista asiakas oli saanut nautintoa egonsa mukaan (kuten nuuska). Mutta ei tästä tämän enempää... keskustelut jatkuvat asiakkaan kanssa jossain vaiheessa tätä viikkoa.

Elämä kuuluu nauttia raakana.

Ainakin niin minä teen - siis se joka kirjoittaa, jota en tiedä todeksi :) Aina joskus, varmaan jokainen tällä planeetalla, voi erehtyä luulemaan tuota omaa, sisäisen kommentaattorin, mielen, ääntä "todeksi", mutta mitäpä siitä. Ihmisiähän tässä ollaan, elämässä elämää ja kun on päässyt maistamaan "raakaa" elämää, niin helposti tuon kommentaattorin tunnistaa ja sen osaa jättää omaan arvoonsa... ja palata takaisin tähän vapaana virtaavaan elämään.

Meistä moni tietää nämä kaikki asiat, varmasti myös sinä kuka luet tätä tekstiä. Elämän raakakokemus ei kaipaa aistiharjoituksia, vaan kokemista. Ei menneessä, ei tulevassa, vaan tässä hetkessä.

Siispä kiitokset Esa opastuksesta, tiedän mitä tiedän ja se koska se riittää, se riittää :) Ei ole väliä, että riittääkö se kenellekään muulle, eikä sen tarvitsekaan, kun puhutaan asioista, joita ei voi mitata.

-Sami :)

User avatar
Method
Posts: 18
Joined: Sun Jan 06, 2013 8:36 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby Method » Sun Jan 27, 2013 8:44 pm

Hei,

ja kiitokset viestistä. Oma vastaukseni hieman viipyi, koska olin kouluttelemassa aamusta iltaan :)

Aistiharjoituksesta vielä sen verran, että itse asiassa kuluneella viikolla sitä tuli käytettyä kurssillakin ja ohjattua ihmisiä sitä kautta tähän hetkeen havainnoimaan... Olen siis sitä mieltä, että harjoitus on äärimmäisen hyödyllinen sekä herättää hyödyllisiä havaintoja - kuten minullakin aikoinaan kävi.

Opastamista voin ja haluan tehdä, mikäli tilaisuus tulee. Oikeastaan, sitä olen tehnyt jo nytkin, mutta hieman eri muodossa, koska tapaan asiakkaani ihan face to face.

Summa summarum, minän konsepti on niin selvä, kuin se varmaankaan voi olla, joten voin antaa oman panokseni tähän asiaan.

-Sami :)

Hei,

Kiitos jämäkästä vastauksesta! Itseasiassa minulla (käytän sanaa nyt suoraan) ei ole ollut suurempaa epäilystä, etteikö homma olisi sinulle selvä. Itsehän sen myös parhaiten tiedät. Jos sinulla olisi asian suhteen epäilyksiä, olisi tyhmää uskotella muita, koska vain itseään voi huijata. Ja aina kun asia on selvä ja kun kokemus on autenttinen, ei ole väliä "kelpaako" se kenellekään tai mitä joku "guru" sanoo. Kun itse tietää, se riittää, muista ei ole kokemusta. Asiat asettuvat paikoilleen ja oikeanlainen, sanoisinko täydellinen, itseluottamus on läsnä.

Nyt, kuitenkin muutama seikka, miksi pyysin tekemään tuon aistiharjoituksen:

1. LU:ssa on tietynlainen framework. Moni ihmiseläin on vapaa minäuskomuksesta, mutta kokemuksen mukaan "direct pointtaaminen" on aivan oma tekniikkansa. Jos jokainen vapaa ihminen olisi hyvä myös pointtaamaan, ei meillä olisi tässä maailmassa enää harhoja. Kieli poskessa voisikin sanoa, että "valaistuneiden" track record on surkea. - alken sieltä 2000-3000 vuoden takaa :) Jos tulet opastamaan myöhemmin, on tietysti enemmän kuin perusteltua, että olet tutkinut aisteja ja tiedät mitä ne aivan oikeasti välittävät. Miltä raakadata tuntuu ilman ajatuksia. Mutta jos asia on niin, kuten sanoit, voi olla että aistien välittämä informaation on jo sinulle 100% selvä.

2. Monet ihmiset puhuvat usein vain menneistä heräämiskokemuksista. Jokainenhan voi olla herännyt eilen, tunti sitten, viikko sitten, mutta hereilläolo tapahtuu aina tässä ja nyt. Joskus myös minäenergian rippeet tuottavat aivan samaa vastenmielisyyttä suoraa katsomista kohtaan, kuin mitä ne herättivät ennen porttia. Osa oppaista on ehdottanut periaatetta, että riippumatta tarinasta, jokaisen tulisi tehdä aistiharjoitus, jotta saadaan tietoa nykyhetkestä.

Haluaisin vielä kuulla herättääkö tämä jotain ajatuksia? Onko sinulla vielä tunne, että voisit opastaa muita ihmisiä, joilla on epäilys minän olemassaolosta tai sen löytymisestä?

Jos minän konsepti on sinulle täysin selvä ja tiedät 100% rehellisesti, minkälaista dataa mikäkin aisti välittää, niin minun puolesta homma on ok. 3 opasta on myös tarkastanut ketkun.

Terveisin,
Esa


User avatar
nestori
Posts: 112
Joined: Sun May 13, 2012 3:34 am

Re: Vapautumisehdokas esittäytyy :)

Postby nestori » Mon Jan 28, 2013 10:10 pm

Hyvä juttu! Pyydän muita oppaita sulkemaan ketjun ja lisään sinut LU:n jälkeisiin Facebook -ryhmiin.

Esa
Hei,

ja kiitokset viestistä. Oma vastaukseni hieman viipyi, koska olin kouluttelemassa aamusta iltaan :)

Aistiharjoituksesta vielä sen verran, että itse asiassa kuluneella viikolla sitä tuli käytettyä kurssillakin ja ohjattua ihmisiä sitä kautta tähän hetkeen havainnoimaan... Olen siis sitä mieltä, että harjoitus on äärimmäisen hyödyllinen sekä herättää hyödyllisiä havaintoja - kuten minullakin aikoinaan kävi.

Opastamista voin ja haluan tehdä, mikäli tilaisuus tulee. Oikeastaan, sitä olen tehnyt jo nytkin, mutta hieman eri muodossa, koska tapaan asiakkaani ihan face to face.

Summa summarum, minän konsepti on niin selvä, kuin se varmaankaan voi olla, joten voin antaa oman panokseni tähän asiaan.

-Sami :)

Hei,

Kiitos jämäkästä vastauksesta! Itseasiassa minulla (käytän sanaa nyt suoraan) ei ole ollut suurempaa epäilystä, etteikö homma olisi sinulle selvä. Itsehän sen myös parhaiten tiedät. Jos sinulla olisi asian suhteen epäilyksiä, olisi tyhmää uskotella muita, koska vain itseään voi huijata. Ja aina kun asia on selvä ja kun kokemus on autenttinen, ei ole väliä "kelpaako" se kenellekään tai mitä joku "guru" sanoo. Kun itse tietää, se riittää, muista ei ole kokemusta. Asiat asettuvat paikoilleen ja oikeanlainen, sanoisinko täydellinen, itseluottamus on läsnä.

Nyt, kuitenkin muutama seikka, miksi pyysin tekemään tuon aistiharjoituksen:

1. LU:ssa on tietynlainen framework. Moni ihmiseläin on vapaa minäuskomuksesta, mutta kokemuksen mukaan "direct pointtaaminen" on aivan oma tekniikkansa. Jos jokainen vapaa ihminen olisi hyvä myös pointtaamaan, ei meillä olisi tässä maailmassa enää harhoja. Kieli poskessa voisikin sanoa, että "valaistuneiden" track record on surkea. - alken sieltä 2000-3000 vuoden takaa :) Jos tulet opastamaan myöhemmin, on tietysti enemmän kuin perusteltua, että olet tutkinut aisteja ja tiedät mitä ne aivan oikeasti välittävät. Miltä raakadata tuntuu ilman ajatuksia. Mutta jos asia on niin, kuten sanoit, voi olla että aistien välittämä informaation on jo sinulle 100% selvä.

2. Monet ihmiset puhuvat usein vain menneistä heräämiskokemuksista. Jokainenhan voi olla herännyt eilen, tunti sitten, viikko sitten, mutta hereilläolo tapahtuu aina tässä ja nyt. Joskus myös minäenergian rippeet tuottavat aivan samaa vastenmielisyyttä suoraa katsomista kohtaan, kuin mitä ne herättivät ennen porttia. Osa oppaista on ehdottanut periaatetta, että riippumatta tarinasta, jokaisen tulisi tehdä aistiharjoitus, jotta saadaan tietoa nykyhetkestä.

Haluaisin vielä kuulla herättääkö tämä jotain ajatuksia? Onko sinulla vielä tunne, että voisit opastaa muita ihmisiä, joilla on epäilys minän olemassaolosta tai sen löytymisestä?

Jos minän konsepti on sinulle täysin selvä ja tiedät 100% rehellisesti, minkälaista dataa mikäkin aisti välittää, niin minun puolesta homma on ok. 3 opasta on myös tarkastanut ketkun.

Terveisin,
Esa



Return to “Suomeksi”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest