Etsin opasta

[minsc]

1. Onko sinua olemassa millään tavalla, missään muodossa? Onko koskaan ollut? Mitä sinä olet?

Ainut, minkä voi päätellä tai tietää, on se, että on olemassa "jokin", joka tässäkin aiheuttaa sanojen ilmaantumisen tyhjästä. Kaikki muu on tulkittua "kokemusta" ajatustyön tuloksena. On olemassa jokin tietoisuus, joka on - meinasin kirjoittaa tässä, mutta missä muuallakaan voisi olla. Eli vain on. Onko minua olemassa? Jos tarkastellaan vain sitä, mitä välittömässä kokemuksessa ilmenee, niin ei, eikä ole koskaan ollut. Mitä minä olen? Minä ei ole mitään. Lähinnä sitä, mitä voisi kutsua minäksi on jonkinlainen tietoisuus, joka saa tämän lihakasan elämään.

2. Mikä 'minä' tai itse on ja miten se muodostuu?

Minä on syntynyt ajatustyön tuloksena, opittu käsite. Pienellä vauvalla ei ole minää. Minä-käsite on yksi ensimmäisiä käsitteitä ja siksi syvälle juurtunut. Minä on kattokäsite, joka sisältää monia muita käsitteitä. Muut käsitteet summattuna luovat illuusion, että on olemassa joku todellinen minä, johon voi viitata. Kuin ympyrän kehässä käsitteitä vieretysten ja kaikki viittaavat keskelle, mutta keskusta on täysin tyhjä.

3. Miltä tämän näkeminen tuntuu?

Hämmentävältä, mielellä sitä on vaikea käsittää. Tuntuu, että suuri osa elämästä on eletty valheessa. Toisaalta se tuntuu luonnolliselta, puhtaalta, selkeältä.

4. Miten selittäisit jollekulle, joka ei ole koskaan kuullutkaan nondualismista tai no-selfistä, mistä tässä prosessissa on kyse? Vaikkapa lapselle tai nuorelle?

Kyseenalaistetaan kaikki ajatukset mitä päässä liikkuu. Jopa ajatus "minä". Kun päähäsi tulee ajatus, uskotko sitä vai et? Millaista on elää, jos päässä ei liiku ajatuksia? Millaista on elää, jos pystyy valitsemaan, uskooko ajatuksiinsa vai ei? Voi kuvitella, että jokaisella on päässään hieman ärsyttävä ja epävarma tyyppi, joka pelkää kaikkea uutta, korostaa erityisyyttään, puolustaa itseään viimeiseen asti pienestäkin ikävästä asiasta, ja kommentoi yleisesti kaikkea mitä teemme omilla tarinoillaan. Kyse on siitä, kuinka lopetamme uskomisen tuon tyypin juttuihin ja alamme elää suoraan ilman kommenttiraitaa.

5. Mikä tässä prosessissa oli se asia, joka käänsi vaa'ankielen, "työnsi alas jyrkänteeltä"? Eli mikä sai sinut katsomaan?

Kai tämä koko prosessi on ollut elämän pituinen. Kokemus kertoo, että en ole sitä tyyppiä, jolle asiat kirkastuvat hetkessä tai saisin maailmaa järisyttäviä ilmestyksiä totuudesta. Asiat marinoituvat hiljalleen ja muutosta ei edes välttämättä huomaa. Kai tänne foorumille rekisteröityminen oli jonkin asian varmistelemista, minkä jo tavallaan tiesin tai tunsin todeksi. Pidän älyä stimuloivista kirjoista ja puheista, niitä on kiva pyöritellä ajatuksissa, mutta täällä lyödään kysymykset tiskiin, ja on pakko katsoa sisäänpäin löytääkseen vastaukset.

[mag]

Jos olet nähnyt minuuden illuusion läpi, niin päivittäisessä kokemuksessasi on jotakin erilaista. Voitko ottaa pari päivää aikaa ja kuvailla sen jälkeen joitakin kokemuksia ja kohtaamisia. Miltä elämä/maailma näyttää? Onko olemassa ero aiempaan minä-uskovaiseen elämään verrattuna?

[minsc]

Juuri kun sain sanottua, että "en ole sitä tyyppiä, jolle asiat kirkastuvat hetkessä", niin eilen tuli puskista jonkinlainen purkaus.

Keskustelu (tai hiljaa olo enimmäkseen) tyttöystävän kanssa toi sanat suuhuni: "tuntuu tyhjältä". Puin sanoiksi ja puhuin ääneen sen, että suurin osa tuntuu vain päälleliimatulta. Esim. toisen ihmisen kosketus, musiikin kuuleminen tai asioiden katseleminen tuntuvat hyvältä, mutta kaikki mikä siihen päälle rakennetaan on feikkiä.

Ehkä tämän ääneen puhuminen jotenkin sinetöi asian, koska seuraavaksi tulvaportit avautuivat ja vuodatin enemmän kyyneleitä kuin vähään aikaan. En ollut surullinen, mutta en mitenkään ekstaasisen iloinenkaan; se oli vain jonkinlainen hyvänolon tunne.

Tänään elämä on näyttäytynyt ehkä vähän selkeämmältä. Ajatuksia kaikesta tulee niinkuin ennenkin, mutta niissä on ehkä hieman utua päällä ja jätän ne huomiotta nopeammin. En tiedä onko tämä mitenkään pysyvä muutos, mutta tarvitseeko sitä tietääkään.

[mag]

Kuinka paljon uskot vielä "minä"-ajatukseen?

"Minä" on vain ajatus (uskomus, oletus). Ajatus ei ajattele, kontrolloi, eikä valitse mitään. Miltä susta tuntuu jos sanon, että et ole ajatellut ensimmäistäkään ajatusta, sinulla ei ole kontrollia mistään, etkä ole tehnyt ainuttakaan valintaa elämässäsi? Kaikki tapahtuu automaattivaihteella ja ajatukset kommentoivat askeleen jäljessä sitä mitä tapahtui, kuin urheiluselostaja.

[minsc]

Kuinka paljon uskot vielä "minä"-ajatukseen?

Minä-ajatus ja siitä polveutuvat ajatukset ovat saaneet samanlaisen utuisuuden päälleen. Jos lähtee joku ajatusjuoksu kulkemaan, niin se aika pian feidaantuu samoin kuin joskus biisien loput.

Miltä susta tuntuu jos sanon, että et ole ajatellut ensimmäistäkään ajatusta, sinulla ei ole kontrollia mistään, etkä ole tehnyt ainuttakaan valintaa elämässäsi? Kaikki tapahtuu automaattivaihteella ja ajatukset kommentoivat askeleen jäljessä sitä mitä tapahtui, kuin urheiluselostaja.

Tämä vastaa omaa kokemustani. Mieli ja ajatukset tulevat aina jälkijunassa, yrittävät omia kokemusta itselleen vaikka se on jo tapahtunut itsestään.

[mag]

Hei,

Muutamia kysymyksiä aikaisemmin kirjoittamaasi liittyen muilta oppailta:

"Jos tarkastellaan vain sitä, mitä välittömässä kokemuksessa ilmenee, niin ei, eikä ole koskaan ollut."

Mitä pitää tarkastella, että minä on?

Seuraava kysymys tuli englanniksi oppaiden kansainvälisessä ryhmässä suomalaiselta oppaalta enkä viitsi kääntää, ymmärtänet kysymykset:

Vision: You said you see shapes and textures. Does pure vision see shapes and textures or do you need mind in that? Do you actually see anything other than different colors? Is there depth in TV screen?

Hearing. If you focus only on hearing, do you just hear sound or does pure hearing know its object such as dog which causes the hearing.

Smell: You said that things have different smell. If you focus only on smelling, is it more true to say "there only smell" or does smelling know there is an object?

You said consciousnesses was lost at the night. How can dreams be seen if consciousnesses is lost?

Vastaile vaan ihan kotimaisella.

[minsc]

Mitä pitää tarkastella, että minä on?

Jos tarkastelee ajatuksia, sieltä löytyy minä. Tässä siis minä tarkoittaa sitä tyhjää käsitettä, illuusiota.

Vision: You said you see shapes and textures. Does pure vision see shapes and textures or do you need mind in that? Do you actually see anything other than different colors? Is there depth in TV screen?

Jos oikein redusoidaan niin näkö näkee vain kirkkauden asteita ja värejä, tosin kirkkauskin voidaan jo ajatella tulkinnaksi. Ja kohteiden syvyyskin on tulkintaa.

Hearing. If you focus only on hearing, do you just hear sound or does pure hearing know its object such as dog which causes the hearing.

Pelkkää ääntä. Äänen lähteiden arvailu on tulkintaa.

Smell: You said that things have different smell. If you focus only on smelling, is it more true to say "there only smell" or does smelling know there is an object?

Kyllä, vain haju on. Jälleen hajun lähteen arvailu, tai edes se, että sanoo että haju lähtee jostakin on tulkintaa.

You said consciousnesses was lost at the night. How can dreams be seen if consciousnesses is lost?

Tämä on hyvä kysymys. Valveen ja unen välillä tuntuu olevan joku ero, mutta unessa kaiken uskoo samoin kuin valveella. Unessa ei tiedä olevansa unessa. Unessa aistihavainnot ovat täysin luotuja. Koska on mahdollista opetella tunnistamaan milloin on unessa (lucid dreaming), niin tämän perusteella tietoisuus ei häviä unen aikana. Ehkä se vain vähän vaimenee?

[mag]

Terve,

Pahoittelut viiveestä, asia jäi vähän roikkumaan koska en saanut kolmea selkeää vahvistusta tälle ketjulle. Jatketaan vielä hieman.

Mitkä tunnelmat tässä vaiheessa, tuntuuko, että mitään on eri tavalla kuin ennen tätä LU-dialogin aloitusta?

Usein, kun nähdään minuuden illuusion läpi, ja "minä" keskus putoaa pois, niin syntyy sellainen avaruudellisuuden tunne sisällä. Niin paljon ajattelua liikkuu tuon kuvitteellisen "minä"-keskuksen ympärillä. Tuota avaruudellisuuden tuntua yritimme simuloida aikaisemmin sillä 360 asteen aistidataharjoituksella. Sä voisit palata sen tunnelmaan nyt. Mitä jos eläisit ilman "minä" keskusta tästä lähtien? Kokemus olisi vaihtuva kokoelma aistihavaintoja ja ajatuksia - molemmat ilman omistajaa?

Kerro jos löydät jotakin elämässä, joka ei tapahdu automaattivaihteella, jotakin johon tarvitaan "minä"-keskusta? Kaikki mitä tulee mieleen, on mahdollista nähdä illuusioksi. Tutki kaikkia jäljellä olevia uskomuksia, jotka tukevat uskomusta minuuden muodostamisen tarpeellisuuteen. Miksi et eläisi ilman minää, identiteettiä? Organismin mieltymykset ym eivät tietenkään katoa minnekään minuuden jatkuvan muodostamisen (Paul Hedderman kutsuu tätä "selfing" -termillä) lakattua .

[minsc]

Mitkä tunnelmat tässä vaiheessa, tuntuuko, että mitään on eri tavalla kuin ennen tätä LU-dialogin aloitusta?

Kyllä jotain on eri tavalla. Usko minään on hiipunut. En sano, että se on kokonaan hävinnyt, koska edellä kuvaamani selkeyden tila ei ole säilynyt. Tai pitäisi varmaan sanoa, että onhan se siellä alla, mutta ajatusmyllyt ovat jostain päässeet vielä kurkistamaan. Tänäänkin oli jonkinlainen kumma levottomuus, eikä aamulla pystynyt istumaan hetkeä paikallaan ja meditoimaan.

Mitä jos eläisit ilman "minä" keskusta tästä lähtien? Kokemus olisi vaihtuva kokoelma aistihavaintoja ja ajatuksia - molemmat ilman omistajaa?

Mulla nousee tästä ajatus, että kivaahan se olisi, mutta vie paljon energiaa ja keskittymistä olla minättömässä tilassa.

Kerro jos löydät jotakin elämässä, joka ei tapahdu automaattivaihteella, jotakin johon tarvitaan "minä"-keskusta?

Luulen, että olen jo katsomalla loogisesti päätellyt ja todennut, että minää ei ole, mutta silti ajatukset, myös minä-illuusioon tarrautuvat vievät mennessään. Enkö sitten ole katsonut tarpeeksi syvälle? Kaikki mihin voi luulla tarvitsevansa minää on varmasti todettavissa illuusioksi. Pitääkö ne yksi kerrallaan käydä läpi, että asian uskoo oikeasti? Mulla ei nouse mitään erityistä elementtiä elämästä, mikä tuntuisi kiinnittyneen lujasti minään. Minä ja muut ajatukset ovat vain yleisenä harsona kaiken päällä.

[mag]

Kyselit, että pitääkö loogisesti katsoa kaikki vaihtoehdot läpi. Sanoisin, että prosessi on enemmän intuitiivinen kuin looginen "kaikkien vaihtoehtojen eliminointi". Yksi huolellinen Katsominen saattaa riittää. Sä voisit käydä tämän ketjun kokonaisuudessaan läpi ja siten varmistaa, että olet huolellisesti Katsonut kaikkia kysyttyjä asioita. Kaikki relevantit kysymykset lienee jo pöydällä. Kerro sitten avautuiko mitään uutta ketjun luettuasi, ja yritän keksiä jotakin kysymyksiä uusista tulokulmista.