The Gate

Heips,

tossa selaillessa tätä kirjeenvaihtoa jonkunlaista edistystä tuntuu tapahtuneen. Minättömyys pääsee paikoitellen läpi ton kaikenkuorruttavan ja joka säikeeseen kietoutuneen minäviruksen. Sitähän on ihan mitalistitason minäjärjestelmällä varusteltu, ois siisitä jos ton järjestelmän pystyis installoimaan esim. empaattisuutena kaikkea kohtaan. Yhtä kaikkivoipana ja läpinäkymättömänä. Kiitos jeesistä taas, eipä ehkä muuten ois tultu tsiigailtua asioitä tarkemmin.

Mitä mieli on suorassa kokemuksessasi?

Sanoja, ajatuksia, akuutti osa kokonaisuutta joka mahdollistaa elämisen.

a. muki
astia joka mahdollistaa nesteen säilytyksen ja josta on helppo juoda. sit sikana yksityiskohtia jos haluaa tarkennusta.. erikokosia, muotosia, matskuista tehtyjä (tuskin on tarpeen kirjoittaa aiheesta ainetta).
b. yliopisto
instituutio joka kouluttaa, etsii ja jakaa infoa halukkaille. sit taas et sijaitsee verkossa tai rakennuksessa.....
c. mörkö
hihi. mörköi on erilaisia, jotkut paremmin havaittavissa kuin toiset. eri kokosia jne. saattavat kuulua uskomusten piiriin.

Kirjaston koneella aika täys, jos ei löydy vapaata konetta nyt,menee illempaan. Toi vika kysymys näyttää kutkuttavalta.

Tuli

Ei nyt löydy keskusteluista sitä kohtaa mutta kysymys meni jotenki et voisiko mikään olla toisin?
Ei, koska kaikki on niinkuin on. Silti minäjärjestelmät kautta maailman ovat vakuuttuneita että asiat voisivat olla toisin, valintakysymyksiä. Mut kuka valitsee, hehe, kun minää ei ole siihenkään tehtävään..on tää jännää!

Onko suorassa kokemuksessasi joku joka keskittyy? Kerroppa vähän siitä prosessista, mitä keskittymisen vaikeus on. Mitä siinä tapahtuu ja tapahtuuko se itsestään ilman minää? Olisiko mitään muuta voinut tapahtua?

Ööh, keskittymistä, vaikeaa..venttaa, käyn eka röökillä..=perusreagointi/tyyppivika tässä ihmisessä.
No nyt sitä teetä sitten.. mitäs makua, camomillaa, auttaa keskittymään.. Mieli usein ottaa minän kokijaksi. Valintojen tekijäksi. Keskittymistä tapahtuu luontevasti tarvittaessa, esim. joku tarkkuutta vaativa käytännön juttu joka ei sais mennä pieleen. (hei, täähän kuuluu tohon kategoriaan ja silti häiriköintiä mielessä).
Suorassa kokemuksessa sitä joko pystyy fokusoimaan olemiseen eli keskittymään tai sit se ei onnistu yhtä hyvin. Keskittymisen vaikeus on mielivaltaista(mielen aiheuttamaa)..toki olosuhteet voivat vaikuttaa mielen poukkoiluun. (Kahden ihmisen energiat sähköhurinalla varustellussa viidentoistaneliön betoniboxissa versus uinti kirkkaassa lämpimässä meressä tai kävely metsässä). Mieli heittelee kapuloita rattaisiin lisäämällä minän kokijaksi, päätösten tekijäksi. aaargh, taas röökii!! tuntuu menevän enempi selittelyks ku katsomiseks. Ku "mä tiedän" tän vastauksen.. (ihanaa et saa kommunikoida suomeks!!)
Olisiko mitään muuta voinut tapahtua? Noh, oisin voinut juosta auton alle rankkasateessa ja pilkkopimeässä hetki sitten tai eksyä baariin tai..... Mut tässä kuivin varpain näpyttelee ja dellaa, näpyttelee ja dellaa..

moro! Kerro mulle mikäli näissä viesteissä on liikaa tavaraa yhdelle päivälle tutkittavaksi, niin lyhennän viestejä tai annan sulle enemmän aikaa vastata näihin!

Päätätkö SINÄ mihin ajatukseen uskot ja mihin et?

-En.

Oletko sinä sitten joku, joka EI päätä mihin ajatukseen uskoo tai mihin ei?

Tähän jätit vielä mielestäni vastaamatta.

Mieli heittelee kapuloita rattaisiin lisäämällä minän kokijaksi, päätösten tekijäksi. aaargh, taas röökii!! tuntuu
menevän enempi selittelyks ku katsomiseks. Ku "mä tiedän" tän vastauksen.. (ihanaa et saa kommunikoida suomeks!!)

Ymmärrän, oon ite tehny tätä suomeksi ja englanniksi ja onhan tämä näin paljon selkeämpää!

Mutta tosiaan tässä prosessissa on kaiken avain on katsoa suoraan kokemukseen ja olla vastaamatta analyyseilla. Koitetaan pitäytyä ihan ruohon juuri tasolla. Ehkä vikaa on vähän kysyjässäkin, joten koitan yksinkertaistaa hieman kysymyksiä :)


Meillä kaikilla on joku kokemuksen osa johon mieli samaistuu ja mitä pidämme itsenämme.
Tiedän että myös sinulla on sellainen. Yksi yleisempiä on tunne minästä silmien takana olevana tarkkailijana, mutta se voi toki olla jotain muutakin. Kerro minulle missä SINÄ sijaitset? Mistä käsin sinä tarkkailet elämää, ohjailet kehoa, koet elämän, tms!?


Otetaan vielä yksi jutska kontrolliin liittyen.
Harjoitus:
Ole hyvin valppaana ja tutki suorasta kokemuksesta käsin.

Laita toinen kätesi pöydälle ja nosta 30 sekunnin sisällä käsi ilmaan. Teitkö sinä päätöksen milloin käsi nousee? Liikutitko sinä kättä?

Jaakko

Nyt tulee varmasti niin paljon pohdittavaa näissä kahdessa viestissäni, että vastaa vaikka puoleen näistä yhden päivän aikana ja loppuihin seuraavan päivän aikana. Vai onko tahti siltikin liian kova?

Olisiko mitään muuta voinut tapahtua? Noh, oisin voinut juosta auton alle rankkasateessa ja pilkkopimeässä hetki sitten tai eksyä baariin tai..... Mut tässä kuivin varpain näpyttelee ja dellaa, näpyttelee ja dellaa..

Toki olisi voinut käydä vaikka mitä, mutta olisitko voinut valita mitään muuta kuin mitä valitsit, jos kaikki edeltävät olosuhteet olisivat olleet samanlaiset kuin olivat?

Mitkä asiat olet itse aivan varmasti valinnut itse ja tietoisesti elämässäsi?
(Tutki asiaa kunnolla: mieti miten päädyit juuri kyseiseen valintaan?

Moi!

Juu, enempi tarrkailua osittain tänään, tuntu tarpeelliselta. Uimisen yhteydessä ku muutenkin on enempi hetkeä ja vähempi minää jos mieli lähti lipsuu ni mantrausta "uimista tapahtuu" ja sehän tuntu toimivan. Jossain kohtaa vauhti kiihty "nopeaa uimista tapahtuu".

Mut ihan jengallahan täs on..hyväl tapaa mut jotenki "väärää puuta haukkuen" tai jotain.

Pari päivää vois jeesata.. Kaikki hyvin!
Ollaan kuulolla

Tuli

Hei,

pikainen välikommentti.. keskittyminen on toimivinta kun "vaihtaa vapaalle" tai "vetää automaatilla" ilman että minämielellä koittais sitä "hallita".

Tarkkailu jatkuu

Tuli

Moimoi,

tuntuu toimivan paremmin tällainen rennompi aikataulu.. Ku tos aikasemmin stressii pukkas.. ainaki tänhetkisen toimintamallin mukaan "reagoin" kerran päivässä "pakkovastata-haasteeseen" kuin deadlainiin ja siitähän ahdistuu.. varsinki ku on muitaki juttuja jotka pitäs niputtaa. Eli jos on ihan jees ni vastailen ajallani mut pyrin siihen päivittäin (tulos duunikeikkoja jotka venyttänee aikatauluja).

Päätätkö SINÄ mihin ajatukseen uskot ja mihin et?-En.Oletko sinä sitten joku, joka EI päätä mihin ajatukseen uskoo tai mihin ei?

Päätöksiä syntyy. esim. Mitä reittiä perille? nos tos on vihree valo, siitä yli... sellasia perushelppoja ratkasuja hiffiä et ne on automaatiolla. Katsellessa tarkemmin pääätökset joita luulin tehneeni näyttävät saman ihmisyksilön automaatio-ohjelman tuottamilta. Totuuden nimissä ei toi info oo vielä pureutunu takaraivoon asti. Mut ei löydy päätösten tekijää muuta ku toi käyttöjärjestelmä joka niit tekee. Vähän ku kersana kuunteli englannin kielistä musaa ja osas hoilata messis kertsit ja sanat mut sit vuosia myöhemmin ku kuuli biisin uudestaan ja ymmärs mistä lauletaan niille hoilaamille sanoille löytyki merkitys. ööh, et vaik koko paketti(biisi) oli hallussa ni paljon oleellista oli sisäistämättä.

missä SINÄ sijaitset? Mistä käsin sinä tarkkailet elämää, ohjailet kehoa, koet elämän, tms!?

okei, tähän vastaus täysin kelailematta kielikuvia eli minäsinä-längvitsiks.
Perce, eihän täs kysytäkkään et mis oon aikasemmin luullut sijaitsevani, hehe, vaan nyt.. muuttaa perspektiiviä. Minä sijaitsen tavallaan en missään ja joka paikassa. Ainakin nyt tuntuu että minärakennelma kattaa laajasti tän ihmisoliotyypin joka on osa kaikkea. Se "minä" on tarkkaillut ja luullut pitävän kaikkia ohjaksia päässä, mieleen kietoutuneena. Ja mieli on kietonut sen joka säikeeseen, lähes solutasolle, kyseenalaistamatta.
Käsi ilmaan- moikasta myöhemmin.
Ihanaa päivää ja valoa!
Tuli

Odotan edelleen loppuihin kysymyksiini vastaamista. On erittäin tärkeää prosessin kannalta, että vastaat jokaiseen kysymääni kysymykseen erikseen.

Jos tuntuu tosiaan että on liian kiirettä niin ilmoita vaan kuten tähänkin asti. Muutenhan meidän keskustelu on edennyt rivakasti eteenpäin ja olet tehnyt erittäin hyvää tutkimustyötä! Ilmeisesti olet jo oivaltanut jotain verrattuna keskustelun alkuun, Hienoa!

Jaakko

Jeps,

nyt duuniin ja lisäraporttia illemalla.

Tuli

Laita toinen kätesi pöydälle ja nosta 30 sekunnin sisällä käsi ilmaan. Teitkö sinä päätöksen milloin käsi nousee? Liikutitko sinä kättä?

Käsi totteli ohjeita ja nousi.

Toki olisi voinut käydä vaikka mitä, mutta olisitko voinut valita mitään muuta kuin mitä valitsit, jos kaikki edeltävät olosuhteet olisivat olleet samanlaiset kuin olivat?

Tää on sillee haastava että eka vastaus tarttuu ku purkka lettiin.. Olisin. Oisin voinut tulla kaupan kautta ku ei ollut kahvimaitoa mut sen sateen takia nynnyilin ja tulin suoraan himaan. Tai et oisin voinu dallata eri reittiä tms. Mutku..
Kukas tos dallaili ja nynnyili, no minä. Eli väärä vastaus.
En. Koska asiat ovat niinkuin ovat.

Mitkä asiat olet itse aivan varmasti valinnut itse ja tietoisesti elämässäsi?
(Tutki asiaa kunnolla: mieti miten päädyit juuri kyseiseen valintaan?

Tää Tulikas on ollut aina aika "indesicive" tyyppi eli mahdollisimman vähillä päätöksillä, menttaliteetilla et luottoa löytyy (ei niinkään rahallista) ja joku muu taho osaa tehdä ratkasut paremmin ku meitsi. Mut sit tota edellistä kysymystä pohdiskellessa sitä luulee silti tekevänsä ratkasuja, tyyliin kokoajan.
Kysymyksen konkretisointia.. Taskussa on menolippu Mexicoon, kuinkas se sinne päätyi?
Mexico aiheuttaa pohtijalle hyvää, se on edellisten kokemusten myötä havaittu toimivaks. Talvi ja kaamos ovella, siellä parhaat kelit ja kukoistava luonto. Rento meininki, frendejä. Sit kiinnostusta oppia uusia asioita ilmassa, mahdollista toteuttaa siellä luontevammin ja kiinnostavimmista aiheista ku tääl pohjolassa. Eli tää tyyppi lähtökohtasesti voi siellä paremmin talvella, winwin-situation. Helppo valinta, ei tohon minää tarvita. Loogista. Ei sillee et vaan haastaviin valintoihin tarttis "kaikkitietävän minän". Mut tää minä täs järjestelmässä koittaa vängätä et voishan tos lipus lukee vaik Delhi. Ei voi ku siin lukee Mexico. Kääk, kuulostaa semisti häiriintyneeltä, tän keskustelun kanssa jos menis terveyskeskukseen sais salettii nipun jotain tiukkaa kemiallista koktailia skitsofreenikoille. Mut sitähän tää on, skitsofreniaa tavallaan. Toi minä on tos tiiviisti messis vaik ei sitä löydy jos oikein kattelee. Silti se luulee tekevänsä päätöksiä.
Tuli

Nyt on niin kiireitä mulla että en välttämättä kerkeä joka päivä vastaamaan.

Tässä vaiheessa voisin kysyä, että oletko nähnyt mielestäsi mikä minuuden illuusio on? Onko mikään muuttunut tämän keskustelun alkamisesta?

Ihanaa,
täälläkin super kiireitä.
Asioiden katselu jatkuu täällä päässä ja raporttia syntynee illemmalla.

Dänks!

tuli

Odotan viestiäsi

Oletko siis nähnyt minuuden harhaksi? Onko mikään muuttunut tämän keskustelun alkamisesta?

Moi!

Tos saatto olla vielä jotain aikaisempia vastailematta mutta seuraavaksi

Oletko siis nähnyt minuuden harhaksi? Onko mikään muuttunut tämän keskustelun alkamisesta?

Kaksihaarainen kyllä. Samanaikaisesti kun kokeminen on muuttunut vähemmän henkilökohtaiseksi, mut ei yhtään "tunteettomattomammaksi" (päinvastoin, kauniita tunteita paljon pinnassa) niin tiedostaa minuuden läsnäolon illuusion entistä selkeemmin. Esim puhekielessä se on joka lauseessa ja mielessä "arki"käytössa melkein koko ajan mukana. Mieltä tarkkaillessa toteamus että se on täysin epäluotettava lähde yllättävän usein. Mut okei, osa järjestelmää ja klaarannut meitsi-tapauksen tännekkin asti.
Ehkä selkein muutos tuntuu olevan vinkun nauttimisessa.. ennen/koko iän on maistunut "tappiin saakka" mut nyt on tullut ekaa kertaa ikinä luontevasti (ilman yrittämistä, heheh) kohtuu mukaan meininkiin.
Toki syntyy kysymyksiä.. mieli jo harhailee Mexicoon ja siinä suunnittelee eri vaihtoehtoja missä viettää jetlag etc. Ja mieli skulaa minä-muodossa pääasiallisesti. Eli miten se päätös niinku rakentuu jos minä-illuusio päättää (ja kenties toteutuukin) ja minää ei oo olemassa? On esiintynyt muitakin kysymyksiä mutta ne on pudonneet taskuista tässä pääkolmantenajalkana loppukirin yhteydessä.

Kaunis kiitos kärsivällisyydestä!!
Lisäjeesi on kyllä selkeesti vielä tarpeen mutta jos kiireiden takia ei ennätä, tätä voinee jatkaa toistekkin. Millä tahansa aikataululla, "meitsi" on messis! Viikko Pohjolaa ja sit palmun alle jossa aikaa huomattavasti enempi kuin rahaa.
Kauneutta!!! (lonkeronharmaasta Kurvista, hihi)
Tuli

Eli miten se päätös niinku rakentuu jos minä-illuusio päättää (ja kenties toteutuukin) ja minää ei oo olemassa?

Mikä on tämä minä-illuusio joka päättää? Katso suoraan kokemukseen ja katso miten päätökset syntyvät.

Päätätkö SINÄ mihin ajatukseen uskot ja mihin et?

-En.

Oletko sinä sitten joku, joka EI päätä mihin ajatukseen uskoo tai mihin ei?

Tämä oli vissiin vielä vastaamatta.


Jaakko