Jatketaan vaan heti.
-Tekeekö ajatus havaintoja?Ei ole erillistä aistijaa. Siihen asti menee hyvin, mutta kun ajatus tekee havainnon, että jotain "puuttuu", kierähtää mahassa.
-Miten vaikkapa ajatus "pallo" havaitsee?
-Eikö ajatus ole jo havainto?
-missä on se, miltä puuttuu jotain?
Mene syvemälle katsomaan huolellisesti mitä oikeasti tapahtuu.
Tutkitaan vielä lisää ajattelua. Erottelukyky ajattelun muodostumisen suhteen on oleellista.
Tässä on ajatusharjoitus. Istu hiljaa n. 30 min ja huomaa nousevat ajatukset. Anna niiden pelkästään ilmetä kuten ilmenevät. Tee parhaasi jättääksesi TÄYSIN huomiotta, sen mitä ne sanovat ja pelkästään havainnoi kuinka ne ilmenevät ilman, että sinä teet yhtään mitään asian eteen.
-Teitkö sinä mitään, jotta jokin ajatus tai ajatukset ilmaantuisivat?
-Olisitko voinut tehdä mitään, saadaksesi jotain muita ajatuksia ilmenemään siinä kyseisessä hetkessä?
-Mistä ne tulevat ja minne ne menevät?
-Pystytkö ennustamaan seuraavan ajatuksesi?
-Pystytkö estämään mitään ajatusta?
-Pystytkö valikoimaan ajatuksista vain mielekkäät ajatukset?
-Pystytkö keskeyttämään ajatuksen, kesken sitä?
-Pystykö valitsemaan, ettei negatiivisia tai ikäviä ajatuksia ilmenisi?
-Pystytkö valitsemaan ja poimimaan minkäänlaisia ajatuksia?
-Onko sinun mahdollista kontrolloida mitään ajatuksia?
-Onko mahdollista välttää jotain ajatusta ilmenemästä? (mukaan lukien ajatusta ´minä´)
-Voi vaikuttaa siltä, että ajatuksilla on jokin looginen ilmenemisjärjestys, mutta katso huolellisesti ja pelkästään havaitse, onko niillä jokin järjestelmällinen ilmenemissysteemi? Vai onko kyseessä vain jälleen toinen ajatus, mikä sanoo ´nämä ajatukset tulevat järjestyksessä´ tai ´ne ottavat sisältönsä edellisestä ajatuksesta´, tai vaikkapa, että ´yksi ajatus seuraa toista ajatusta´?
Katso huolellisesti tehdessäsi tätä harjoitusta ja tee se useita kertoja, mikäli tarpeellista.
Vastaa ystävällisesti jokaiseen kysymykseen erikseen.
Pura edellistä osiin ja katso. Huomaatko, että kirjoitat ajattelusta/muistista käsin?Toisen tuskan kokeminen! Toisten ajatusten kokeminen! Toisen kipu, sairaus. Niihinkin uppoaa. Ei voi valita, jos lähtee tälle tielle. Vai voiko? Välillä tuntuu, että niihin "sulaa", tulee lämpöä rintakehään. Lempeyttä. Aistii voimaa. Välillä vaan ei jaksa. Aistii heikkoutta.
Tiedätkö varmasti, että mikään ylläolevasta on, kuten kirjoitit?
Missä on se, mikä määrittää havaintojen olevan noin?
Muista, että paikallistat sitä "minä" tekijää, joka kokee tietävänsä ja olevansa vastuussa valinnoista tai kykenevänsä hallitsemaan jotain. Yllä kirjoitettu kokonaisuudessaan kuvaa vain yhtä todellista havaintoa - ajattelua tapahtuu.
Annan esimerkin:
1. Tulet kotiin ja laitat kengät eteiseen oven viereen. Sillä hetkellä todellisessa havainnossasi näet kengät.
2. Menet pois eteisestä ja olet vaikka makuuhuoneessa ja ajattelet, "kengät ovat eteisessä".
Ensimmäinen on suora havainto siitä mitä senhetkisessä todellisuudessasi ilmenee. (Kengät ilmenevät).
Jälkimmäinen on muistinvarainen oletus, eikä siis suora havainto. Makuuhuoneessa ollessasi, ei senhetkisessä todellisuudessasi ole havaittavissa kyseisiä kenkiä. Makuuhuoneessa (ajattelua ilmenee).
Menneisyys on pelkästään ajatuksia. Mitään kohdetta sille, mihin ajatukset viittaavat ei ole löydettävissä tässä hetkessä.
Käytä tätä apuna, kun katsot ja ilmaiset mitä löydät todellisesta kokemisesta käsin.
Ole tarkkana sen kanssa, tuleeko tieto opituista ajatusmalleista vai kuvailetko, mitä juuri nyt on havaittavissa.
Kaikkea voi tarkastella joko älyllisen ajattelun kautta tai aistihavaintojen kautta. Ero on suuri.
Eikä ole syytä huoleen, että menettäisit muistin tai joutuisit luopumaan tarinoista. Tarkoitus on pelkästään nähdä ero ja nähdä ajatukset sellaisina kuin ne ovat.
Koita ottaa riittävästi aikaa, kun katsot sitä mihin kysymykset kehoittavat. Sinulla ja sillä mitä aistit ei ole eroa.
Ilmaise kokemuksena olemisesta käsin. Älä oikaise vastaamaan siitä käsin minkä jo ymmärrät, vaan tarkista kaikki havainnoimalla itse.
Hienosti menee, jatka vaan kärsivällisesti :)
