Opastuksen tarpeessa

[Aade9]

Muista että todellista on se, mikä ei katoa vaikka lakkaat uskomasta siihen.
Tarkastele seuraavaksi kuinka todellisiin / olemassa oleviin/ konkreettisiin asioihin seuraavat sanat viittaavat?

a. muki
b. yliopisto
c. mörkö

... ja minä kuuluu ryhmään laittaisit minän?

PS. Tässä kohden en tarkoita mitään absoluuttista tai lopullista totuutta, enkä mitään teoriaa. Vaan tarkoitus on erottaa milikuvituksen tuotteet aikuisten oikasti tässä maailmassa olevista asioista.

Aivan.. nyt alan ymmärtää. Muki on konkreettinen esine tässä todellisuudessa. Yliopisto on käsite ja kaikki tietävät mitä se tarkoittaa. Sen muodostaa kirjat luokat rakennus jne. Mörkö on mielikuvituksen tuotetta.
Mörkö ei ole todellinen
Muki on todellinen
Yliopisto on käsitteenä todellinen mutta voisi olla myös olla epätodellinen jos sitä ei nähtäisi hyödylliseksi.

Minä on vaikea sijoittaa tuonne. Tuntuu minusta että olen olemassa. en ainakaan mielikuvituksen tuotetta.

[Paka]

Kyllä, tässä on siis kolme luokkaa, joihin käsitteet yleisemminkin voidaan jakaa:
1. konkreettiset käsin kosketeltavat esineet/asiat
2. toinen on käsite, jota käytetään kommunikaatioon, erilaisista asioista muodostuneista kokonaisuuksista, joihin viitataan selkeyden vuoksi yhdellä sanalla (tässä 'yliopisto' viittaa esim. rakennuksiin, opettajiin, opinto-ohjelmiin jne., niiden muodostamaan kokonaisuuteen, mutta kukaan ei voi osoittaa selkeää pistettä "tuossa on yliopisto". Toinen esimerkki voisi olla vaikka 'oikeuslaitos'.
3. täysin fiktiiviset käsitteet eli mielikuvituksen tuotteet, jotka eivät viittaa mihinkään todelliseen

Väitän heti alkajaisiksi että ”minää” ei ole olemassa vaan se on mielikuvituksen tuote. Keho on kyllä totta se on olemassa, mutta että siinä asuisi joku olento MINÄ on pelkkää tarinaa/fuulaa. Samanlainen kuin mörkö. Muista että todellisuus on se joka ei lakkaa olemasta vaikka et usko siihen. Miten käy minälle kun nukahdat? Käytä jokainen hetki uppoutuaksesi sen selvittämiseen , mikä on totta ja mikä ei.

Ja muista, että tätä ei ole tarkoitettu tiedoksi jonka mieli kerää ja tallentaa eli ei ole tarkoitus oppia uutta asiaa. Tämän kysymyksen äärellä onko minää olemassa ihmisen on seisottava omilla jaloillaan. Se tarkoittaa, että omaan kokemukseen on katsottava tarkasti ja rehellisesti. Tässä asiassa et voi uskoa ketään tai mitään.

Yleinen harha monilla ihmisillä on että olemme yhtä kuin ajatuksemme. Me samaistumme ääneen päässä, mutta pitääkö tämä paikkansa? Eli tutkitaan seuraavaksi ajatusta:

Tarkastele miten ajatukset syntyvät? Mistä ne tulevat? Minne ne menevät? Voitko varmasti tietää seuraavan ajatuksen ? Havainnoi ajattelua myös arjen keskellä, vaikka ruokaa laittaessasi tms. Miten ajattelu liittyy todellisuuteen ja aistihavaintoihin? Onko ajatukset totta?

[Aade9]

Tarkastele miten ajatukset syntyvät? Mistä ne tulevat? Minne ne menevät? Voitko varmasti tietää seuraavan ajatuksen ? Havainnoi ajattelua myös arjen keskellä, vaikka ruokaa laittaessasi tms. Miten ajattelu liittyy todellisuuteen ja aistihavaintoihin? Onko ajatukset totta?

Ne tulee mielestä ja palaavat jonnekkin jota ei voi tietää. Seuraavaa ajatusta ei voi kyllä arvata mitenkään. Onko ajatukset totta? kyllähän ne totta ovat ainakin osa. Jos kokkaan ruokaa ja ajattelen että tahdon välttää suolan käyttöä joten laitan vähemmän suolaa.

[Aade9]

Tietenkin myös tämä tarinan kertoja kuvailee paljon tapahtumia.

[Paka]

Kyllä, erilaisia ajatuksia nousee jostakin ja häipyy taas jonnekin. Ajatus ei ajattele, se vain lipuu ohi vaivattomasti, ajatus ei voi tehdä mitään, niin kuin eivät pilvetkään voi tehdä mitään taivaalle.

Onko ajatukset totta? kyllähän ne totta ovat ainakin osa.

Näin meille on opetettu ja tähän uskomme kuin vuoreen. Mutta kehotan menemään syvemmälle ja tarkistamaan pitääkö tämä varmasti paikkansa. Voitko varmasti luottaa ajatukseen?

Huomioi miten kukka on todellisuudessa paljon enemmän kuin kirjaimet KUKKA. Sanat ja kuvaukset eivät koskaan tavoita todellisuuden monivivahteisuutta, rikkautta ja elävyyttä.
Kielen avulla voimme kertoa ihmisille asioita, voimme viestiä kokemuksistamme. Käytännön elämässä ajatus ja kieli ovat loistavia työkaluja. Kukaan ei kuitenkaan ole kertonut meille että kielellä ja ajattelulla on myös haittapuolensa. Ainakin jos uskomme että ajatus on totta. Sana kukka ei ole kuin mielikuva/leima itse puusta ja vaikka kuinka ajattelisimme ruokalistaa emme tule kuin nälkäisemmäksi.

Aistidata harjoitus:

Uppoudu suoraan kokemukseen. Tutki aistejasi (näkö, kuulo, tunto, maku, haju yksi kerrallaan) millaista "raakadataa", millaisia aistimuksia (ilman mielen tulkintoja) kukin aisti puhtaimmillaan välittää? Käytä harjoitukseen reilusti aikaa. Onko aistien välittämässä informaatiossa jotain sellaista, joka sellaisenaan (ilman ajattelua) kertoo minän olemassaolosta?
Uppoudu puhtaaseen aistimukseen ennen nimeämistä, ennen nimilappuja, ennen ajattelua.

[Aade9]

Anteeksi kun minulla kesti. Tarvitsin aikaa tähän aistihajroitukseen.
Näkö näkee värejä muotoja ja etäisyyksiä. Kuulo vain ääniä. Tunto tuntee värinät ja painetta. Makuja on vaikeaa kuvailla miksikään. Haju aistissa sama homma. mistään aistista en löydä minään viittaavaa.. Kummallista. Silti tuntuu että olen minä tässä silti. Minä koen nämä aistit

[Paka]

Mihin kolmesta ryhmästä sijoittaisit nyt minän?

Oletko tarkkaillut mitä minälle käy kun nukahdat? Huomaa tyhjä tila heti herättyäsi?
Miten "minä" ilmaantuu aamulla mukaan kuvaan vai ilmaantuuko?

[Paka]

Hyvä havainto puhtaasta aistimuksesta ei löydy mitään minään viittaavaa.

Silti tuntuu että olen minä tässä silti. Minä koen nämä aistit

Oletko varma että tämä on totta? Näinhän meille on kyllä opetettu. Mutta onko kysymyksessä "minä" vai elämän älykkyys?

Olemisen elämisen tunne ON niin oravalla kuin sinullakin. Se on YKSI ja sama älykkyys joka katsoo talitintin silmistä, hirven silmistä, se katsoo myös sinun silmistäsi. Mieli vaan omii sen itselle ja tekee tarinan erillisestä minästä, jota ei ole kyseenalaistettu. Tarkastellessamme sitä joka näkee havainnon/ajatuksen/tuntemuksen niin useimmat meistä ovat aivan varmoja että se olen MINÄ, joka huomaa ja joka näkee. Mutta elämän mysteeri on käsittämätön. Se on tietämisen tuolla puolen, ei-tietämisen piirissä.

[Aade9]

Olen kovasti sairaana. Vastaan kun pystyn.

[Paka]

Paranemisiin :)
Olen lauantaina reissussa enkä pääse koneelle.

[Aade9]

Nyt on helpottanut kuume hieman niin voin taas vastata.

Oletko varma että tämä on totta? Näinhän meille on kyllä opetettu. Mutta onko kysymyksessä "minä" vai elämän älykkyys?

Olemisen elämisen tunne ON niin oravalla kuin sinullakin. Se on YKSI ja sama älykkyys joka katsoo talitintin silmistä, hirven silmistä, se katsoo myös sinun silmistäsi. Mieli vaan omii sen itselle ja tekee tarinan erillisestä minästä, jota ei ole kyseenalaistettu. Tarkastellessamme sitä joka näkee havainnon/ajatuksen/tuntemuksen niin useimmat meistä ovat aivan varmoja että se olen MINÄ, joka huomaa ja joka näkee. Mutta elämän mysteeri on käsittämätön. Se on tietämisen tuolla puolen, ei-tietämisen piirissä.

Niimpä tietenkin! Jokaisen eläimenkin on omattava sama älykkyys! Nämä ajatukset ilmestyvät tähän eteeni ja kertovat monesti muuta. Minä on tällainen möykky eri aistimuksia, jotka älykkyys näkee.. Onpa hurja juttu! Vähän epäuskoinen ja hämmentävä olo. tuo on vain tietoisuus joka on jokaisella elävällä perusominaisuus. Sen omii mieli itselleen.

[Paka]

Nämä ajatukset ilmestyvät tähän eteeni ja kertovat monesti muuta.

Niinpä mielellä on pakonomaisen halu selitää ja hallita keikkea, se omii asioita. Mutta oletko yhtä kuin mielesi/ajatuksesi? Aisteilla kun havaitsee jotain, alkaa mieli heti nimetä esim. näkemäänsä tai kokemaansa ja sen jälkeen alkaa tarinan sepittely. Luotamme ajatukseen, mutta voimmeko?

Palaa tutkimaan vielä ajattelua. Mene syvemmälle. Mistä ajatukset ilmaantuvat mieleen? Onko ajatus varmasti totta? Voiko ajatus tehdä konkreettisesti mitään? Voitko nähdä miten ajattelu on mielikuvituksen äiti? Lapsikin voi uskoa sängyn alla piileksivään mörköön ja tuntee pelkoa tai jopa ihan kauhua. Onko lapsella siitä muuta todistetta kuin tunteensa ja ajatuksensa? Häviääkö mikään todellinen vaikkei lapsi enää usko mörköön? Mistä tämä mörkö syntyi? Voimmeko pitää jotakin totena koska siitä on ”todisteena” ajatuksia ja tunteita? On todella tärkeää erottaa mikä on totta/todellista ja mikä mielikuvitusta/ajattelua!!

Kerro minulle yksiki ajatus mikä on 100% KONKREETTISESTI TOTTA!!

[Aade9]

Melko järisyttäviä kysymyksia! nämä ajatuksethan tulevat vain jostakin mitä minä en tiedä. Mielenkiintoinen kysymys tuo lapsen usko mörköön. Ei todistetta ole muuta kuin tunne ja ajatukset. Ei siellä silti ketään mörköä ole.

Voimmeko pitää jotakin totena koska siitä on ”todisteena” ajatuksia ja tunteita? On todella tärkeää erottaa mikä on totta/todellista ja mikä mielikuvitusta/ajattelua!!

Kerro minulle yksiki ajatus mikä on 100% KONKREETTISESTI TOTTA!!

Herranen aika, kai nyt jokin ajatus on totta? Meinaatko ettei ole? Saan potkut ellen mene huomenna töihin -ajatus on totta. Ajatuksethan ohjaavat myös tätä kehon toimintoja joten ei kai niitä voi kieltää todellisuudesta ulos.

[Paka]

Aika järisyttävää kyllä, olemme tottuneet luottamaan ajatukseen niin täysin, että emme kyseenalaista sitä koskaan. Olemme luovuttaneet isännyyden työkalulle ja ihmettelemme kun tästä seuraa kärsimystä. Olemme antaneet ajattelulle isännän paikan vaikka sen kuuluisi olla pelkkä työkalu. Mutta joo toki käytännön elämässä ajattelulla on paikkansa, mutta oman voimansa alkulähteelle se ei yllä. Missään tapauksessa en kehota kieltämään mitään, en ajatusta, enkä tunnetta, en mitään, vaan kehotan tutkimaan onko ajatus 100% totta.

Olemme oppineet että tietämällä / ajattelemalla (ruokalistaa lukemalla) hallitsevamme asian / tilanteen. Olemme tottuneet saavuttamaan asioita mielen kykyjen avulla, ajattelemalla, suunnittelemalla, kuvittelemalla, luokittelemalla, oppimalla yms. Oppiminen on kyllä loistava ja ihmeellinen työkalu, joka on tehnyt mahdolliseksi esim. suuret tieteelliset keksinnöt. Mutta oman voimansa alkulähdettä mieli ei todella voi tavoittaa, vaikka se kuinka haluaisi ja yrittäisi.

Ajatukset ovat ainoastaan asioiden symboleita, ne eivät ole asioita itsessään. Esimerkiksi nälkä ei lähde pelkkää ruokalistaa lukemalla tai ajattelemalla eilistä tai tulevaa ateriaa. Ajatus tapahtuu vain mielessämme/mielikuvituksessa ei konkreettisesti. Ajatukset ovat vain selostuksia itse asioista. Ajatukset ovat vain symbolisia kuvia jostakin. Kerro asia minkä ajatukset voivat tehdä konkreettisesti? Tutki omassa kokemuksessasi mitä ajatus voi tehdä? Pystyykö ajatus toimimaan fyysisesti?

Ajatuksethan ohjaavat myös tätä kehon toimintoja joten ei kai niitä voi kieltää todellisuudesta ulos.

Huom. ei ole tarkoitus kieltää loistavaa työkalua, vaan tutkia onko älykyyttä ajattelua ulkopuolella.

Tarkastele ajatuksen lisäksi löydätkö asioita jotka luonnossa tapahtuvat itsestään, ilman tekijää, ilman ajatuksen ohjausta. Löydätkö asioita, jotka kehossasi tapahtuvat ilman ajatuksen ohjausta tai tekijää? Tarkastele asioita, jotka elämässäsi tapahtuu, automaattisesti, luonnollisesti, ilman ajattelua. Huomioi miten mieli on kuin urheiluselostaja, mikä kommentoi tapahtunutta joko ennen tai jälkeen. Huomaa kommentti. Se on pelkkä ajatus, ei itse tapahtuma.

[Paka]

Pieni korjaus/lisäys edelliseen vastaukseen:

Tutki onko älykyyttä ilman ajattelua?

Luettele asioita jotka luonnossa tapahtuvat itsestään, ilman tekijää, ilman ajatuksen ohjausta. Löydätkö asioita, jotka kehossasi tapahtuvat ilman ajatuksen ohjausta tai tekijää? Luettele asioita, jotka elämässäsi tapahtuu, automaattisesti, luonnollisesti, ilman ajattelua.