tarvitsisin oppaan

[kilppuli]

En voi koskettaa enkä haistaa ajatusta, mutta jos joku sanoo appelsiini- syntyy kuva appelsiinista ja mieli kerää muististaappelsiinin liittyvää tietoa ja lisää siihen tunteet ja maut yms..,
Ajatus on mielestäni kuva tai ainakin se muuttuu hyvin nopeasti kuvaksi, jos sen näkee sanana on sekin kuva.

Hyvä! eli vaikka äkkiä syntyykin kuva appelssiinista,se ei silti ole todella paikalla.

Mikä tekee jostain ajatuksista hyviä ja jostain ”huonoja”?
se mihin "kehykseen" ajatus liitetään

Mikä tämä kehys on? Lisää ajatuksia?

Voitko lopettaa ajattelemasta?
en ole pystynyt sellaiseen, tarkkailu ainakin hiljentää ajatteluketjun syntymistä.
Yritys ajattelun lopettamisesta on ajatus.

Juu, ajatuksia ei tosiaankaan tarvitse lopettaa, mitenpä niitä voisikaan kun näyttävät lupaa kysymättä nousevan ja katoavan itsestään :) Samalla tavalla kuin vaikkapa luonnossa sää tilat saavat vaihtua itsestään.

Voisit kokeilla seuraavaa harjoitusta:

Tee tämä kerran silmät kiinni ja myöhemmin päivän aikana keskellä arkista puuhailua. Suositeltu aika harjoitukselle on 5-10min. Voit tehdä harjoitusta tarpeen mukaan koska tahansa, jos huomaat ajatusten tuottavan levottomuutta, tms.

Aloita kysymällä itseltäsi mikä mahtaa olla seuraava ajatus jonka huomaan?
Huomaa, että ennen ajatusta on tyhjä tila, tila joka odottaa ajatusta. Tämä tyhjä tila voi kestää sekunnin, 10 sekunttia tai vaikka minuutin. Sen kestolla ei ole väliä, huomaa sen olemassa olo.
Sitten jostain tyhjyydestä nousee ajatus. Ajatus voi olla mikä tahansa, sen sisällöllä ei ole merkitystä. Kun huomaat ajatuksen, sano sen jälkeen mielessäsi PLOP. Voit myös samalla kuvitella kuinka tuo ajatus poksahtaa saippuakuplan lailla. Ja on taas tyhjä tila, joka odottaa ajatusta. Sitten taas nousee joku ajatus, ja toistat PLOP:n. Ja taas on tyhjä tila. PLOP. Jokainen ajatus saa nousta.
Huomaa, miten sinulla on valinta olla lähtemättä ajatusten mukaan. Et ajattelekaan ajatuksesta lisää ajatuksia. Ajatus saa nousta, ja se saa kadota. Ajatuksia ei arvoteta, tuomita, kielletä. Kaikki saa tapahtua ja ilmetä itsestään, ihan kuin luonnossakin.

Mikä tekee joistain ajatuksista todemman tuntuisia?
kun mieli liittää siihen kokemuksen ja tunteen jne...minän?

Monesti tosiaan juuri tuo tarina että tämä tapahtuu "minulle" tai tätä ei saisi käydä "minulle" lisää ajatukseen tunteen.

Tutki ihan ajan kanssa taas ajatusten ja tunteiden välistä yhteyttä. Oikein hyvä jos saat jonkun ihan elävän elämän esimerkin. Kiinnitä tähän huomiota ja kerro mitä huomaat.

[Maahinen]

Terve taas,

Sanoin väärin aiemmin kun väitin etten huomaa minää katsomisessa, tunnossa- ja kuuloaistimuksessa. Katsomisessa se katosi kun katsominen vei mukanaan ja muissakin aistiharjoituksissa se vähän kuin unohtuu, mutta pääsääntösesti tämä minä tarkkailee silmieni takana.

Olen koettanut nähdä sen taakse ja siellä on tyhjää, mutta en silti ole asiasta vakuuttunut tai siis en koe sitä totena. Välillä tuntuu koko kehoni olevan tila tai kuori.

Miksi se on käsi-nimitys se puhdas aitsihavainto? Vai onko näissä ketjuissa tarkotus kysyä mitään?

Mikä tämä kehys on? Lisää ajatuksia?

kehys vois olla oma elämäntilanne

tarina tulevasta - jos "näin" niin jatkossa käy "näin"
tarina joka liittyy pelkoon
tarina halusta ja yleensäkin "olisipa siten tai täten"

Mikä tekee jostain ajatuksista hyviä ja jostain ”huonoja”?
elämäntilanne johon voi valita rakentavia ajatuksia (tarinoita)tai tuhoavia ajatuksia

Mikä tekee jostain ajatuksista todemman tuntuisia?
Tuttava irtisanottiin ja ilmeisesti huonolla tavalla, tämä synnytti ajatusketjun kokemastani samantapaisesta asiasta. Tähän omaan tapahtumaani tietysti liittyi tunteet ja ajatukset epäoikeudenmukaisuudesta kostamiseen...

Toinen todentuntuinen ajatus on esim. se kun koin rintakipua enkä tiennyt syytä siihen-tarina kulki sitten sydäristä eteenpäin. Tunteet tietysti liittyivät mukaan ja tulevaisuudenkuvakin eri vaihtoehtoineen muokkautui päässäni.

Ajatusharjoitus
Koen tyhjän tilan silmistä ylemmäs, puoli kalloa ja silti tämä tila ei pysy pääni sisällä:) Aika paljon PLOPPIA tulee. Ajatus ei itsessään taida vaikuttaa, mutta kun se saa minkä tahansa tunteen alkaa tulemaan saippuakuplaa urakalla.

t. Maahinen

[kilppuli]

Sanoin väärin aiemmin kun väitin etten huomaa minää katsomisessa, tunnossa- ja kuuloaistimuksessa. Katsomisessa se katosi kun katsominen vei mukanaan ja muissakin aistiharjoituksissa se vähän kuin unohtuu, mutta pääsääntösesti tämä minä tarkkailee silmieni takana.

Onko se siellä vain silloin kuin tajuat muistaa sen olemassa olon? jos meillä olisi oikeasti joku erillinen minä, eikö olisi loogista että olisimme sitten 100% tietoisia ja ohjaamassa kaikkea mitä tapahtuu.
Kokeile kirjoitus harjoitusta, jossa ensin kirjoitat n. 10-15min ajan oikein ylikorostetusti niin kuin kaikki tapahtuisi minulle.

Tyyliin Minä nostan kättä ja minä siirrän sen minun pääni päälle. Sitten minä haistan ilmassa leijuvan kahvin ja minä ajattelen että juon sitä. Minä tunnen iloa koska minulle hymyiltiin. Minä herään aamulla ja minä siirrän ensin vasemman jalkani maahan, sitten minä siirrän oikean jalkani, yms.

Kokeile seuraavaksi niin, että teet saman harjoituksen ilman minää. Tämä voi vaatia vähän mielikuvitusta sanojen käytössä, kuten jalat siirtyvät itsestään eteenpäin. Käsi nappaa kiinni kahvikupista. Herääminen aamulla tapahtuu, yms.

Kumpi tuntuu todemmalta?
Jos mahdollista, tarkkaile ja seuraa miten asiat toimivat luonnossa. Onko siellä joku minä joka saa tuulen tuulemaan ja sateen satamaan, vai tapahtuuko se itsestään?

Code: Select all

Olen koettanut nähdä sen taakse ja siellä on tyhjää, mutta en silti ole asiasta vakuuttunut tai siis en koe sitä totena. Välillä tuntuu koko kehoni olevan tila tai kuori.

Bingo! Hyvä huomio! Tuo kuori kuvaus kuvaa asiaa hienosti. Voisiko olla että se minä joka katsoo, onkin tyhjyys joka katsoo, jota olemme vaan tottuneet kutsumaan minäksi? Tuntuuko se tyhjyys kenties pelottavalta, tms.?

Kirjoita mitä huomaat heräävän kun luet:

" Sinua ei ole erillisenä yksikkönä missään muodossa olemassa, ei ole koskaan ollut, eikä tulee koskaan olemaan"

Miksi se on käsi-nimitys se puhdas aitsihavainto? Vai onko näissä ketjuissa tarkotus kysyä mitään?

Mikä tämä kehys on? Lisää ajatuksia?

kehys vois olla oma elämäntilanne

tarina tulevasta - jos "näin" niin jatkossa käy "näin"
tarina joka liittyy pelkoon
tarina halusta ja yleensäkin "olisipa siten tai täten"

Eli lisää ajatuksia ajatuksesta? Ovatko nämä jälkimmäiset ajatukset muuta kuin tarinaa johon totuttu uskomaan, vain kertovatko ne jostain todellisesta? Huomasitkin jo aiemmin että kun ajattelet appelssiinia, mieli luo siitä kuvan ja muiston, vaikka appelsiinia ei ole oikeasti paikalla. Voisiko näin olla muidenkin asioiden suhteen?

Mikä tekee jostain ajatuksista hyviä ja jostain ”huonoja”?
elämäntilanne johon voi valita rakentavia ajatuksia (tarinoita)tai tuhoavia ajatuksia

Voiko joku ajatus saada jotain itsessään aikaan? Voiko ajatukset asiasta tosiaan valita? Vai onko kenties niin että ajatukset ilmaantuu ja on mahdollista valita uskooko niihin vai ei?

Mikä tekee jostain ajatuksista todemman tuntuisia?
Tuttava irtisanottiin ja ilmeisesti huonolla tavalla, tämä synnytti ajatusketjun kokemastani samantapaisesta asiasta. Tähän omaan tapahtumaani tietysti liittyi tunteet ja ajatukset epäoikeudenmukaisuudesta kostamiseen...

Toinen todentuntuinen ajatus on esim. se kun koin rintakipua enkä tiennyt syytä siihen-tarina kulki sitten sydäristä eteenpäin. Tunteet tietysti liittyivät mukaan ja tulevaisuudenkuvakin eri vaihtoehtoineen muokkautui päässäni.

Eli tunteet ja ajatukset näyttäisivät olevan linkissä keskenään, ruokkien toinen toistaan?
Onko ajatuksien kertoma tarina totta?

Koen tyhjän tilan silmistä ylemmäs, puoli kalloa ja silti tämä tila ei pysy pääni sisällä:) Aika paljon PLOPPIA tulee. Ajatus ei itsessään taida vaikuttaa, mutta kun se saa minkä tahansa tunteen alkaa tulemaan saippuakuplaa urakalla.

Voit jatkaa tätä harjoitusta halutessasi sillon tällöin. Ideana ei ole että sen täytyisi " johtaa" mihinkään, vaan enemmänkin saada huomaamaan, että on mahdollista antaa ajatusten nousta ja kadota itsestään, tekemättä niistä sen kummempia tarinoita.

Voisit myös katsoa tämän videon: http://www.youtube.com/watch?v=-vuW4lOLEpU

Tuntuuko tämä tahti sopivalta? Mitään kiirettä ei ole, voidaan myös tarpeen mukaan keskittyä ihan vain yhteen asiaan kerrallaan, tms.

Terkuin Kilppuli

[Maahinen]

Terve, nyt pitää vähän ottaa rauhallisemmin. Pystyn huomenna vastailemaan. Tässä ed. viestissäsi tuntuu olevan niin paljon asiaa. Eilen meinasin jo kirjoittaa että luulen tämän koko homman olevan luopumista ja uskoisin minulla sen menevän pelon kautta, en vaan kehannut sitä kirjoittaa:)

Nyt kun mainitsit tuosta tyhjyydestä joka katsoo ja onko se pelottava niin en osaa sanoa vielä, mutta hallinnan menettämisen pelko on ainakin.

Olen sen verran hyvä mielikuvittelemaan että toivon todella olevan jäljillä totuuden vuoksi en egoilun.


kiitos
t. Maahinen

[Maahinen]

Noniin
jos meillä olisi oikeasti joku erillinen minä, eikö olisi loogista että olisimme sitten 100%
tietoisia ja ohjaamassa kaikkea mitä tapahtuu.

Ymmärrän tämän pointin, mutta meinaan etten koe sitä täysin totena.


Kirjoita mitä huomaat heräävän kun luet:

" Sinua ei ole erillisenä yksikkönä missään muodossa olemassa, ei ole koskaan ollut, eikä tulee koskaan olemaan"

on kyllä ristiriitainen olo, tosi idioottimainen olo, pelkään hallinnan menettämistä-että teen jotain hullua/väärää
ja minkä takia tämä "kusetus" on olemassa? mistä tiedän etten siirry vain toiseen uneen?


Voiko joku ajatus saada jotain itsessään aikaan? Voiko ajatukset asiasta tosiaan valita?
Vai onko kenties niin että ajatukset ilmaantuu ja on mahdollista valita uskooko niihin vai ei?

Ajatus vaatii toiminnan, mutta siis voinhan valita tietoisesti ajatella minälle mukavempia
asioita kuin asioita jotka kerää lisää tarinoita esim..."huonommasta" huomisesta.
Esim. ei ole rahaa riittävästi / asiat järjestyvät

Ajatukset ilmaantuvat ja voi valita uskooko niihin ja onko ajatuksien kertoma tarina totta?
No jos ajattelen esim. omaa kokemusta kun työni loppui "epäreilulla" tavalla joskus aiemmin.
Totta on että työni loppui ja siitä alkaa tarinointi.

Kun kerroin appelsiinista kuinka mieli voi luoda sen uudelleen niin olenhan silti syönyt joskus oikeasti appelsiinia
että mieli vois luoda siitä todentuntuisen muiston vaikkei sitä muistossa olekkaan käsinkosketeltavana.

Entä jos en usko minkään ajatuksen olevan totta, niin eihän sitten ole mitään...arghhh:) pälli hajoaa

Vastailen muihin viestin osioihin myöhemmin.

t. Maahinen

[kilppuli]

Terve, nyt pitää vähän ottaa rauhallisemmin. Pystyn huomenna vastailemaan. Tässä ed. viestissäsi tuntuu olevan niin paljon asiaa. Eilen meinasin jo kirjoittaa että luulen tämän koko homman olevan luopumista ja uskoisin minulla sen menevän pelon kautta, en vaan kehannut sitä kirjoittaa:)

Nyt kun mainitsit tuosta tyhjyydestä joka katsoo ja onko se pelottava niin en osaa sanoa vielä, mutta hallinnan menettämisen pelko on ainakin.

Olen sen verran hyvä mielikuvittelemaan että toivon todella olevan jäljillä totuuden vuoksi en egoilun.

Hyvä että kirjoitit ja kerroit, on minun " vikani" että olen tunkenut viesteihin liikaa asiaa. Hiljennetään tahtia :) Kaikista oloista voit kertoa rohkeasti.

[kilppuli]

Kirjoita mitä huomaat heräävän kun luet:

" Sinua ei ole erillisenä yksikkönä missään muodossa olemassa, ei ole koskaan ollut, eikä tulee koskaan olemaan"

on kyllä ristiriitainen olo, tosi idioottimainen olo, pelkään hallinnan menettämistä-että teen jotain hullua/väärää
ja minkä takia tämä "kusetus" on olemassa?

Ristiriitainen olo on ihan tyypillistä. Ajatellaan että ollaan vaikkapa 100 vuotta uskottu että maapallo on litteä, ja sitten joku väittääkin että se on pyöreä. Niin mielenkiintoista kuin olisikin lähteä spekuloimaan mistä tämä "kusetus" on saanut syntynsä, mutta ei mennä nyt siihen :) Oletko tähän mennessä tullut hulluksi tai tehnyt jotain joka olisi mielestäsi väärää?

mistä tiedän etten siirry vain toiseen uneen?

Siitä, että ideana ei ole alkaa uskomaan mitään.Tämän minän harhan läpi näkeminen on yhden, todella suuren uskomuksen läpinäkeminen, joka ei välttämättä pudota kaikkia muita uskomuksia pois kertalaakista. Tämä ei toisin sanottuna ole mikään päätepysäkki. Asioita voi edelleen nousta katsottavaksi, sanotaan että kaikki " harha" tulee läpinähtäväksi. Mikään kiire ei ole. Mutta erittäin hyvä kysymys, varsinkin tänäpäivänä kun mielellämme alamme uskomaan vähän mihin tahansa jonka kuvittelemme tuovan itsellemme helpotusta.

Tutkitaan nyt valintaa, jätetään nuo muut asiat nyt sivuun ja palataan niihin tarpeen mukaan myöhemmin.

Mitä olet 100% varmuudella valinnut? Voitko näyttää tai tunnistaa sen hetken kun valinta on tapahtunut?
Oletko valinnut milloin synnyt?
Oletko valinnut sukupuolesi?
Oletko valinnut kehen rakastut?

Tunne valinnasta on, mutta onko meillä todella 100% varmuudella valintaa?
Mikä tekee valinnasta sen tuntuisen että minä on sen tehnyt?

Katso vielä tuo video joka edellisessä viestissä oli, ja tutkiskele ihan rauhassa arjen elämässä miten homma menee.

Entä jos en usko minkään ajatuksen olevan totta, niin eihän sitten ole mitään...arghhh:) pälli hajoaa

Ajatella mikä Jack pot! Tunnustele tätäkin rauhassa, tarvitseeko uskoa mihinkään?
Mikään todellinen ei katoa vaikka lakkaisitkin uskomasta siihen.

Turhautuminen on kuule ihan hyvä merkki tämän prosessin kannalta, se monesti kertoo siitä että joku vanha uskomusjärjestelmä on horjumassa.

Tsemppiä :)

[Maahinen]

Terve, en ole ehtinyt tehd kirjotusjuttua vielä, mutta aion sen tehdä ja kerron mitä siitä seuraa.

Oletko tähän mennessä tullut hulluksi tai tehnyt jotain joka olisi mielestäsi väärää?

En ole tullut hulluksi, mutta olen elämää sen verran elänyt, että voin myöntää tehneeni asioita joita ei olisi tarvinnut/kannattanut/saanut tehdä.

Jos oikein tajusin sitä videota niin ne väitti tietävänsä monta sekunttia aiemmin mitä se koekaniini valitsee ja valitsijana oliko alitajunta? Englanninkielen taitoni ei oikein hyvä ole, mutta ilmeisesti ymmärsin pointin eli -Me emme tee valintoja tietoisesti vaikka luulemmekin niin tekevämme. Korjaa jos olen väärässä koska siten sen videon tajusin. Tilee sellainen kohtaloon uskominen mieleen tästä.
Toisaalta on aika hirveitä valintoja piilotajuisesti sitten tehty kautta koko maailmojen historian. Omat pikkuväärät jutut on niihin verrattuna tosi pieniä...onneksi:)

Ehkä tämä on pikkutarkkaa kaivelua johon ei kannata mennä koska kaiken selittäminen voi olla vähä vaikeaa:) ja sitä en sinulta ole pyytämässä.

Mitä olet 100% varmuudella valinnut? Voitko näyttää tai tunnistaa sen hetken kun valinta on tapahtunut?
Oletko valinnut milloin synnyt?
Oletko valinnut sukupuolesi?
Oletko valinnut kehen rakastut?

Tunne valinnasta on, mutta onko meillä todella 100% varmuudella valintaa?

Tietyn järjestelmän mukaan olen valinnut syntymäni ja sukupuoleni ennen maailmaan tuloa. Silti en pysty 100% varmuudella sitä toteamaan. En ole valinnut kehen rakastun.

Mutta voin 99% varmuudella valita menenkö huomenna töihin autolla vai kävellen. 1% on pakko antaa mahollisuutta siihen että auto ei starttaa. Tämän valinnan teen tietoisesti, mutta nämä on tosin elämän pikkuvalintoja joita teemme päivittäin.

Hallinan menettämisen pelon murentaisi tosin omakohtainen tieto, että enhän edes hallitse mitään:)

Hmm... erittäin hyvä asia on kun kerrot, ettei tämä minän katoaminen ole mikään päätepysäkki ja hommaa riittää.

kiitos tsempistä, kyllä tämä tästä aukenee

t. Maahinen

[Maahinen]

tein kirjoitusharjoituksen. Kun kirjoitin minä muodossa tiheästi tuli kysymys kuka minä tai missä minä...aivan kuin etäisyys tähän minään on kasvanut.
En nyt sano että luonnollisempaa oli kirjoittaa ilman minää, mutta jollain tavalla syvempää-keskittyneempää vaikka sanoja joutui hieman enemmän miettimään.

t. Maahinen

[kilppuli]

En ole tullut hulluksi, mutta olen elämää sen verran elänyt, että voin myöntää tehneeni asioita joita ei olisi tarvinnut/kannattanut/saanut tehdä.

Kaikki mei

Jos oikein tajusin sitä videota niin ne väitti tietävänsä monta sekunttia aiemmin mitä se koekaniini valitsee ja valitsijana oliko alitajunta? Englanninkielen taitoni ei oikein hyvä ole, mutta ilmeisesti ymmärsin pointin eli -Me emme tee valintoja tietoisesti vaikka luulemmekin niin tekevämme. Korjaa jos olen väärässä koska siten sen videon tajusin. Tilee sellainen kohtaloon uskominen mieleen tästä.
Toisaalta on aika hirveitä valintoja piilotajuisesti sitten tehty kautta koko maailmojen historian. Omat pikkuväärät jutut on niihin verrattuna tosi pieniä...onneksi:)

Tajusit ihan oikein videon pointin. Tämä video voi tietysti olla vain tukemassa jotain jota voimme itse havainnoida omassa elämässä. Meillä näyttäisi olevan " tunne valinnasta" , mutta onko valintaa todella?

Onko sinulle vaikka koskaan käynyt niin, että havahdut yhtäkkiä että olet ajanut autoa vaikka 30km etkä muista ajomatkasta juuri mitään? Kuka autoa silloin ajoi?
Kuka nukahtaa? Kuka aamulla herää?
Vai voiko olla että herääminen vain tapahtuu, jonka jälkeen mieli luo tulkinnan " minä heräsin"?
Ymmärrän tuon kohtalo ajattelun, mutta tosiaan ei ole tarkoitus uskoa kohtaloon kuin sattumaankaan, vaan huomata sen minkä nyt voi huomata.

Ehkä tämä on pikkutarkkaa kaivelua johon ei kannata mennä koska kaiken selittäminen voi olla vähä vaikeaa:) ja sitä en sinulta ole pyytämässä.

Ymmärrän, ei hätää :) Voit edelleenkin sanoa kaiken mitä ajatuksia herää, olen luultavasti käynyt ihan samoja kysymyksiä itsekkin läpi. Toki voi koittaa selittää omia teorioitani ja uskomuksiani kohtalosta mutta niillä ei ole tämän kannalta merkitystä. Uskomukseni eivät kuitenkaan ole totta,vaan spekulointia johon voi käyttää halutessa aikaansa jos sen jollain tavalla näkee tarpeelliseksi.

Tietyn järjestelmän mukaan olen valinnut syntymäni ja sukupuoleni ennen maailmaan tuloa. Silti en pysty 100% varmuudella sitä toteamaan. En ole valinnut kehen rakastun.

Olen näistä teorioista myös tietoinen, mutta nämä vaativat uskomista ja uskominen ei nyt tässä tilanteessa auta.

Mutta voin 99% varmuudella valita menenkö huomenna töihin autolla vai kävellen. 1% on pakko antaa mahollisuutta siihen että auto ei starttaa. Tämän valinnan teen tietoisesti, mutta nämä on tosin elämän pikkuvalintoja joita teemme päivittäin.

Mikä saa aikaan tuon valinnan? Ajatus? Mistä ajatus tulee? Sinusta? Vai ilmeneekö se vaan jostain?

Hallinan menettämisen pelon murentaisi tosin omakohtainen tieto, että enhän edes hallitse mitään:)

Onko pelko on kuin ajatuksia? Liittyykö siihen myös joku fyysinen tunne,mielikuvia tms.?
Muista että pelosta ei tarvitse " päästä eroon". Se on ihan ok. Tunteita nousee tämän jälkeenkin. Mutta voit aina tarkistaa että mikä ajatus/ tarina on tunteen takana? Voit myös tutkia kykeenkö mikään tunne pysymään päällä koko ajan, loputtomiin?

Hyvin menee jatka vaan tarkastelua :)

[Maahinen]

tervehdys!

Voisitko selventää mitä tarkoitat ajatukseen uskomisella? Ajatuksia siis tulee ja menee ja uskon niihin joihinkin enemmän mitä toisiin?
Silloin tämä uskominenhan vois kuvastaa valintaa eli valitsen tiettyjä ajatuksia...sitten niistä syntyy uusia ajatuksia, tarinoita joihin liittyy tunteita, niistä muodostuu uskomuksia ja niistä toimintaa ja sitten voin sanoa minä ajattelen näin tai minä toimin näin.

Mutta siis jos en taas usko/valitse mitään ajatusta niin jäljelle jää jokin puhdas kokeminen jota ei tulkita..tarinoida

Onko sinulle vaikka koskaan käynyt niin, että havahdut yhtäkkiä että olet ajanut autoa vaikka 30km etkä muista ajomatkasta juuri mitään? Kuka autoa silloin ajoi?
Kuka nukahtaa? Kuka aamulla herää?
Vai voiko olla että herääminen vain tapahtuu, jonka jälkeen mieli luo tulkinnan " minä heräsin"?

On minulle käynyt ajaessa noin aina joskus. No jos minää ei ole niin sitä ajoi se joka on minän takana, mutta onko se sitten hyvä asia että siitä ei muista mitään, yhden kerran ajoin vielä harhaan näin käydessä:)
Hei eli ajattelin suurinpiirtein oikein aiemmissa viesteissä, että mieli luo minän ja näin ollen selostaja ei välttämättä ole minä vaan mieli.

Luin joskus aiemmin kirjan "Havahtuminen" ja tiesin että paluuta ns.normaaliin ei enää ole
- tässä hommassa on samanlainen tuntu

Mikä saa aikaan tuon valinnan? Ajatus? Mistä ajatus tulee? Sinusta? Vai ilmeneekö se vaan jostain?

Valinnan saa aikaan ajattelu, vaihtoehtojen punniminen, jos siihen on aikaa. Toisaalta välillä tuntuu tulevan "sisäinen yllyke" toimia näin. Mutta ajatukset ilmestyvät ja ehkä mieli noukkii sieltä sopivan /kokemuksiini sopivimman.
Tai jos se menisi siten että valinnan lopputulos(eli valinta) ilmestyy ajatuksena ja mieli kertoo tehneensä minän kautta valinnan-silloin olisi kyse siitä piilotajuntavalinnasta jossa videossa puhuttiin.

Onko pelko on kuin ajatuksia? Liittyykö siihen myös joku fyysinen tunne,mielikuvia tms.?
Muista että pelosta ei tarvitse " päästä eroon". Se on ihan ok. Tunteita nousee tämän jälkeenkin. Mutta voit aina tarkistaa että mikä ajatus/ tarina on tunteen takana? Voit myös tutkia kykeenkö mikään tunne pysymään päällä koko ajan, loputtomiin?

Pelko on ajatus, tunne ja mahollinen kuva, sinänsä erittäin epätodellinen kokonaisuus. Ei se ei ole jatkuvasti päällä tai siis mikään tunne ei ole jatkuvasti.

[kilppuli]

Voisitko selventää mitä tarkoitat ajatukseen uskomisella? Ajatuksia siis tulee ja menee ja uskon niihin joihinkin enemmän mitä toisiin?

Käytetäänpäs tällaista hassua lausahdusta jonka viisas ystäväni kerran tokaisi: Ainoa ongelmani on muistaa, että minulla ei ole ongelmia. Ongelmat ovat vain ajatuksissa. Ja ajatukset itsessään eivät ole ongelma.
Tietysti tästäkin voi tulla uskomus, mutta myös jotain jonka voi kokemuksessa nähdä.
Odotatko muuten että ajatukset loppuisi, tai että vaikka negatiiviset ajatukset tai ajatuket minästä katoaisi?
Voi olla yleinen ennakkokäsitys että näkemällä harhan läpi ajattelu loppuisi.

Uskotko jos sanon että joulupukki on olemassa?
Uskotko jos sanon että tänään on torstai?
Mihin se perustuu, että uskot jommankumman?
Vertaat sitä aiempiin tietoihin, kokemuksiin, käsityksiin, uskomuksiin.
Ovatko uskomukset totta? Ne todellakin voivat tuntua todelta, mutta onko sisältö totta.

Silloin tämä uskominenhan vois kuvastaa valintaa eli valitsen tiettyjä ajatuksia..

Tarkkaileppa vielä.. Valitsetko? Plop. Tiedätkö mikä ajatus sieltä tulee 1min päästä? Plop.

...sitten niistä syntyy uusia ajatuksia, tarinoita joihin liittyy tunteita, niistä muodostuu uskomuksia ja niistä toimintaa

... Kuvaat hienosti prosessia jolla esimerkiksi syntyy käsitys minästä :)

ja sitten voin sanoa minä ajattelen näin tai minä toimin näin

Mutta tämä mielen leimaama " minä tein sen" " minä ajattelin sen" tulee viiveellä.

Mutta siis jos en taas usko/valitse mitään ajatusta niin jäljelle jää jokin puhdas kokeminen jota ei tulkita..tarinoida

Voitko valita olla ajattelematta?
Ajattelu tapahtuu, ei minää ajattelemassa. Kumpi tuntuu todemmalta?

Tähän liittyen voisit nyt seuraavaksi keskittyä katsomaan mielen leimasin prosessien lävitse.
Nyt on hyvä jos pääset oleilemaan luonnossa ja katsomaan esim. siellä tapahtumia.

Pyri siis katsomaan käsitteiden läpi. Mieli sanoo " tuo on puu". Näetkö kuitenkin, että sanat tai mielen selostukset ei voi koskaan kuvata suoraan sitä mysteeriä jota vaikka puuksi kutsutaan. Huomaa myös miten nopeasti mieli luo käsitteen ja nimeää. Se on ok, siitä ei tarvitse päästä eroon. Mieli on ihan hyödyllinen ja tärkeä työväline. Mutta todellisuus on ennen tulkintaamme siitä.

että mieli luo minän ja näin ollen selostaja ei välttämättä ole minä vaan mieli.

.... Kaboom! Ei se selostaja tosiaan välttämättä olekkaan minä. Löytyykö minä ajattelusta, tuntuuko se vielä uskottavalta?

Hienosti menee, jatketaan näillä seuraavaksi :)

[Maahinen]

kirjoitan hieman myöhemmin tänään

t. M

[Maahinen]

Terve, meni vähän pitkään

Odotatko muuten että ajatukset loppuisi, tai että vaikka negatiiviset ajatukset tai ajatuket minästä katoaisi?

En oikein tiedä mitä odottaa, mutta en odota että ajatukset loppuis, edes negatiiviset, odotan varmaan etäisyyttä/tilaa jollain tavalla. Toisaalta tämä on semmosta "jauhamista" että koetan olla odottamatta mitään. Jauhaminen sana ei meinaa ettenkö ole tosissani "loppuun" asti jos sitä nyt tulee.

Pakko kysyä, että eikö sinua turhauta tämä? Sinä voisit ajatella, että eikö tuo(siis "minä") oikeasti jo tajua?

Tajusin sellaisen asian joka ei tietty muuta mitään, mutta ajatukset tulevat yksi kerrallaan tai voikai niitä olla vaikka miljoona, mutta yhden kerrallaan niitä voi huomata ja sitten alkaa ketjuuntuminen.

Uskotko jos sanon että joulupukki on olemassa?
Uskotko jos sanon että tänään on torstai?
Mihin se perustuu, että uskot jommankumman?
Vertaat sitä aiempiin tietoihin, kokemuksiin, käsityksiin, uskomuksiin.
Ovatko uskomukset totta? Ne todellakin voivat tuntua todelta, mutta onko sisältö totta.

Jos uskomus siis perustuu ajatukseen ja tunteeseen niin tullaan siihen, että jos en usko mihinkään ajatukseen niin silloin ei mitään ole.

Tarkkaileppa vielä.. Valitsetko? Plop. Tiedätkö mikä ajatus sieltä tulee 1min päästä? Plop.

Siis en tiedä mikä ajatus tulee seuraavaksi, mutta tulipa sieltä mikä vaan niin enkai välttämättä myöskään usko siihen eli vertaan mahollisesti sitä kokemuksiini ja joko otan sen tai hylkään sen-ja näin se olis valinta.

Voitko valita olla ajattelematta?
Ajattelu tapahtuu, ei minää ajattelemassa. Kumpi tuntuu todemmalta?

En voi valita olla ajattelematta ja ajattelu tapahtuu ja en tarvitse siihen minää.
Jos minä syntyy ajatuskuvista/tunteista, eikai se itse voi ajatella yhtään mitään, eihän ajatus voi ajatella. Mieli noukkii niitä ajatuksia ja saa näyttämään minän ajattelevan tai jotain sinnepäin:)
Luin jotain englanninkielistä ketjua ja se pisti miettimään, etten voi paikantaa minää, mutta enhän voi paikantaa myöskään mieltä.

Tähän liittyen voisit nyt seuraavaksi keskittyä katsomaan mielen leimasin prosessien lävitse.
Nyt on hyvä jos pääset oleilemaan luonnossa ja katsomaan esim. siellä tapahtumia.

Leimaaminen tapahtuu kyllä todella nopeaa, toiaalta olen saanut siihen hieman tilaa ympärille ja kun katson esim.puuta mieli huutaa "puu" ja voin rauhemmassa tutkia kuvioita yms ja koettaa seurata kuinka mieli koettaa selittää sitä ja muuta.
Hienoja hetkiä on kun mieli ei löydä esim.kuviosta ilmaisua millä/miten sen voisi luokitella ja nimetä, se surraa ja etsii ja hypähtää johonkin muuhun.
Välillä tuli sellainen olo kuin istuisin ja kuuntelisin radiota ja radiosta tulee mielen selostus siitä mitä ulkona näen ja tajuan kuinka paljon jää selostamatta. Kauniit asiat vie jotenkin syvemmälle.

Löytyykö minä ajattelusta, tuntuuko se vielä uskottavalta?

ei löydy koska minä ei ajattele-ajattelu tapahtuu ja mieli ottaa ajatuksen ja sitten minä sanoo ajattelevansa.
Ei tunnu uskottavalta vaikkakaan en ole siitä irti päässyt.
On ilmennyt muuten aika egoistisiakin ajatuksia/tunteita tämän prosessin kanssa.

kiitoksia

t. Maahinen

[kilppuli]

En oikein tiedä mitä odottaa, mutta en odota että ajatukset loppuis, edes negatiiviset, odotan varmaan etäisyyttä/tilaa jollain tavalla. Toisaalta tämä on semmosta "jauhamista" että koetan olla odottamatta mitään. Jauhaminen sana ei meinaa ettenkö ole tosissani "loppuun" asti jos sitä nyt tulee.

Hyvä tietää,joskus voi olla hyvä palata takaisin tarkastamaan odotuksia ja tarkastelemaan miten realistisia ne ovat. Mieli on aika taitava siirtämään tulevaisuuteen kaikkea. Tyyliin " sitten kun olen vapaa" , " sitten kun olen nähnyt", sitten kun sitä ja tätä".

Turhautuminen on ihan ok, muistan kyllä itsekkin prosessin aikana sen tunteen. Jopa niin, että kerran ulkoillessani ja tutkiessani aistimuksia huusin ääneen " miksen mä helv*tti tajua?" Sen jälkeen oli hiljaista. Ja sen jälkeen tuli vahva kokemus siitä, että enhän " minä" voi tätä koskaan tajuta. Miten minä voisi tajuta tai tietää, paketoida ymmärrettäväksi elämän mysteeriä :)

Pakko kysyä, että eikö sinua turhauta tämä? Sinä voisit ajatella, että eikö tuo(siis "minä") oikeasti jo tajua?

Ei turhauta, ei tässä ole kiirettä mihinkään :)

Tajusin sellaisen asian joka ei tietty muuta mitään, mutta ajatukset tulevat yksi kerrallaan tai voikai niitä olla vaikka miljoona, mutta yhden kerrallaan niitä voi huomata ja sitten alkaa ketjuuntuminen.

Hyvä huomio! Mutta alkaako ketjuuntuminen, jos vain huomaa ajatuksen ottamatta sitä tosissaan? Plop?
Ja korostetaan vielä, että tuon ketjuuntumisen ei tarvitse loppua. Se tuskin loppuu ihan äkkiä, jos koskaan.
Mutta aina kun siihen havahtuu että on uponnut ajatuksiin ja mennyt niiden tarinoihin mukaan voi palata katsomaan oliko se alunperinkään totta.

Ovatko uskomukset totta? Ne todellakin voivat tuntua todelta, mutta onko sisältö totta.

Jos uskomus siis perustuu ajatukseen ja tunteeseen niin tullaan siihen, että jos en usko mihinkään ajatukseen niin silloin ei mitään ole.[/quote]

Katso ja tunnustele tätä rauhassa elämässä. Herättääkö tämä jotain tunteita? pelkoa/helpotusta/iloa/ neutraaliutta?

En voi valita olla ajattelematta ja ajattelu tapahtuu ja en tarvitse siihen minää.
Jos minä syntyy ajatuskuvista/tunteista, eikai se itse voi ajatella yhtään mitään, eihän ajatus voi ajatella. Mieli noukkii niitä ajatuksia ja saa näyttämään minän ajattelevan tai jotain sinnepäin:)
Luin jotain englanninkielistä ketjua ja se pisti miettimään, etten voi paikantaa minää, mutta enhän voi paikantaa myöskään mieltä.

Taas todella hyviä huomioita! Ja bingo, meinasinkin kysyä seuraavaksi että tutki että mikä on mieli/ ego?
Pyri taas unohtamaan kaikki mitä olet asiasta kuullut/ lukenut.

Hienoja hetkiä on kun mieli ei löydä esim.kuviosta ilmaisua millä/miten sen voisi luokitella ja nimetä, se surraa ja etsii ja hypähtää johonkin muuhun.
Välillä tuli sellainen olo kuin istuisin ja kuuntelisin radiota ja radiosta tulee mielen selostus siitä mitä ulkona näen ja tajuan kuinka paljon jää selostamatta. Kauniit asiat vie jotenkin syvemmälle.

Hienoa! Kertooko siis määritelmä tai sana todellisuudesta mitään?
Mikä on Maahinen/ Sinä?

ei löydy koska minä ei ajattele-ajattelu tapahtuu ja mieli ottaa ajatuksen ja sitten minä sanoo ajattelevansa.
Ei tunnu uskottavalta vaikkakaan en ole siitä irti päässyt.

Anna tämän " sulaa" rauhassa. Samaistumista " minään" tulee varmasti tapahtumaan. Me ollaan saatu aika "hyvä koulutus" tähän minä uskomukseen.

On ilmennyt muuten aika egoistisiakin ajatuksia/tunteita tämän prosessin kanssa.

Tervetuloa kerhoon :) Tässä ei ole kyse tosiaan mistään pyhästä tai jeesukseksi muuttumisesta. Mutta yhtäkään ajatusta ei tarvitse enää pelätä. Määrittääkö ajatus, vaikka miten egoisitinen se olisikaan sitä joka olet mitenkään? Sehän on vain ajatus. Kaikilla meillä on ajatuksia, eivätkä ne aina todellakaan ole mitään ruusunpunaisia tai ihania aina.

Hienoa viikonloppua! Kirjoittele tuntemuksiasi taas.

Jos haluat, tämä ketju voisi olla myös hyvä lukea, oli mielestäni ( heh heh :) ) todella hyvä : http://liberationunleashed.com/nation/v ... =34&t=2505


Kilppuli