Entä ajatukset? Mitä sanot, jos väitän, että et ole ajatellut ensimmäistäkään ajatusta, tehnyt ainuttakaan päätöstä elämässäsi? Ajatukset nousevat ja päätökset tapahtuvat spontaanisti, ja tunne minästä ajattelijana tai päättäjänä enemmän looginen johtopäätös kuin todellisuutta?
Voisiko kontrollin tunne olla myös minuuden illuusio? Minä on vain ajatus, joka voidaan havaita sisäänrakennettuna esiajatuksena jokaisessa "minä sitä tai tätä" ajatuksessa. Ajatus ei ajattele, päätä, valitse eikä kontrolloi mitään. Miltä tämä tuntuu?
Olen henkilökohtaisesti nähnyt miten ajatukset nousevat tyhjyydestä ja katoavat tyhjyyteen. Näin minulla ei ole ongelmia uskoa väittämiin ajatuksista.
Tiedän että ajatus ei ajattele. Miten siis ajatus voi sisältää minän?

