Löytyisikö opas?

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Mon Sep 30, 2013 12:16 pm

Hei,

Olisin hyvin kiinnostunut katsomaan minuuden läpi. Teoriassa tiedän sen olevan olematon, mutta kokemus siitä on vähintään häilyvä. Mitä sinun täytyy tietää minusta? Osaan meditoida ja olen opiskellut buddhalaista kirjallisuutta jonkin verran. Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia sen suhteen millaista sen oivaltamisen tulisi olla. Koetan olla avoin kaikille vaihtoehdoille. Luotan siihen, että sen tietää kun tietää. Tällä hetkellä elämässäni ei ole erityisiä murheita tai stressin aiheita.

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Wed Oct 09, 2013 6:39 am

Voin toimia oppaanasi. Täällä LU:ssa aloitamme nämä dialogit käymällä muutama perusasiaa läpi alkajaisiksi. Toivon sinulta tämän opastusprosessin ajan seuraavia asioita:

- Vastaat esittämiini kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja avoimesti oman tämänhetkisen kokemuksesi perusteella. Vain 100% rehellisyys auttaa. Se mitä olet lukenut aiemmin tai oppinut ei auta tässä prosessissa, vaan kyse on siitä, että katsot omaan kokemukseesi tässä hetkessä eli NYT.

- Kirjoitamme molemmat pääosin vähintään kerran päivässä, kunnes yhdessä toteamme opastuksen päättyneeksi, minuuden fiktion läpinähdyksi. Olemme LU:ssa havainneet, että opastus toimii parhaiten kun yhteys on melko tiivis. Ilmoitetaan puolin ja toisin, jos tulee jokin este.

- Jätät muun "henkiseen etsintään" liittyvän materiaalin sivuun tämän prosessin ajaksi, jotta voit keskittyä tutkimaan pyytämiäni asioita täysipainoisesti. Voit palata niihin tämän opastuksen päätyttyä.

Kuulostavatko nämä odotukset sellaisilta, joihin voit sitoutua? Jos kuullostavat niin voimme aloittaa.

Tässä prosessissa on erittäin tärkeää että et odota jotain tapahtuvaksi, vaikka ei sinulla kummempia odotuksia ollutkaan. Tosiasia on että emme voi tietää mitä tapahtuu, se on ainut asia mitä voimme oikeasti tietää. Ole niin paljon kuin mahdollista avoin uudelle koko tämän prosessin ajan.

Millaisia ajatuksia tai tunteita herää jos sanon, ettei 'minää' ole konkreettisena ja erillisenä yksikkönä olemassa missään muodossa eikä ole koskaan ollutkaan? Ei ajattelijaa, näkijää, tuntijaa, kuulijaa, havaitsijaa? Jos sanon, että on vain elämää, jossa tapahtuu erilaisia prosesseja, muttei ketään kenelle ne tapahtuvat? Avaa tämän herättämiä tuntemuksia. Tässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vain rehellisyys kokemuksesta on 'oikein'.

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Wed Oct 09, 2013 11:02 am

Kiitos paljon suostumuksestasi Paka. Kaikki ehdot sopivat minulle. Koetan vastata tiiviisti laajoihin kysymyksiisi.
1) Ajatukset. Ajatus minattomyydesta ei herata lainkaan vastustusta minussa. Niin sanon itsekin. Mina on prosessi. Mika ero siina sitten on, etta mina ei ole mina vaan prosessi. Ei tietenkaan kiintea eika ajassa pysyva, vaan aina ehdollinen olemasas oleville olosuhteille, historialleen ja prossessin omille energioille. Minaprosessin ensisijainen tavoite on taman kehon yllapito sen maksimaalinen hyoty. Se on syntynyt tahan tehtavaan ja se kehittyy koko ajan, on itseoppiva systeemi ja korjaa virheitaan. Se oppii koko ajan ovelammaksi saamaan tavoittelemansa ja sen oma olemassaolo on edellytys talle.
Taman nakemisen seuraksena on, etta kokemus ei enaa ole samalla tavalla henkilokohtainen kuin se oli aiemmin. Asiat vain ilmenevat Minulle. Ne saattavat edelleen nousta minaprosessista, mutta niiden painoarvo on pienempi, eika niita ole yhta pakottava tarve toteuttaa kuin iemmin. Valinta on tietoisemmalla osalla. Olennaisempaa on taman tietoisen osan roolin kasvattaminen.
2) Tunteet. Tunnen lievaa surua, koska menetan jotakin mita ennen omistin, ja josta pidin. Tunnen huojennusta, koska ymmarran, etta ahdistus, pelko eivat saa minuun enaa sellaista valtaa kuin aiemmin. Tunnen voimaa, koska en ole enaa tuntemattoman armoilla. Ja toisaalta kikki on niinkuin ennenkin.
Tietoinen minakaan ei ole mina on vain tietoisuus, tietaminen, joka voi syntya ja havita omien lakiensa mukaan. Se on epajatkuva. On vain tietoisuus, jossa tapahtuu minan nakeminen. Hiljaisuus, jossa elama tapahtuu omalla energiallaan. Haly nousee ja laskee, kiihtyy ja vaimenee. Mina on vain osa elaman energiaa minussa. Se haluaa vain elaa. On olemassa vain elamaa yllapitavia prosesseja niin minussa, kissassa kuin karpasessakin. Energiaa riittaa aikansa ja sitten se muuttaa muotoaan nopeasta hitaaksi (kiinteaksi), ja taas hitaasto nopeaksi (nakymattomaksi).

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Wed Oct 09, 2013 11:16 am

Hei Sofia,

Pieni lähtötilanteen arviointi:
Kerro mistä minä / minuus löytyy? Mikä on Sofia? Miten se ilmenee arjessa?

Terveisin,

Päkä

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Wed Oct 09, 2013 3:59 pm

Minuus ei löydy mistään. Sofia on vain kirjainyhdistelmä jota tässä yhteydessä käytetään liittämään nämä viestit yhteen. Sofia ei varsinkaan ilmene maailmassa millään muulla tavalla.

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Thu Oct 10, 2013 5:08 am

Kyllä näin se on, mutta joku syy sinulla kuitenkin on täällä foorumilla olla, eli jatketaan. Tarkoitus on että tästä tulee käytäntö. Älä siis usko ketään tai mitään vaan katso oman kokemuksesi kautta. Pelkkä tieto/teoria ei riitä.
Teoriassa tiedän sen olevan olematon, mutta kokemus siitä on vähintään häilyvä
Mikä tai mitä on tämä häilyvä 'minä' tämänhetkisessä kokemuksessasi?

Tarkastele miten tai millä keinoin tai millä välineillä ihminen saa suoraa tietoa todellisuudesta, tästä hetkestä, tästä tilanteesta, tästä maailmasta?

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Thu Oct 10, 2013 8:02 am

En usko mihinkään, kaikki on omaa kokemusta. Minä on mielen tuote. Haluan tällä palstalla katsoa olenko jo oivaltanut kaiken ja olemmeko samaa mieltä ja mitä sitten seuraa. Vastaan kohta lisää.

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Thu Oct 10, 2013 8:15 am

Minä on mielen tuote, joka tuottaa kokemuksen samaistumisesta jatkuvaan pysyvään minään. Vaikka olen nähnyt että sitä ei ole se silti ajoittain tuottaa kokemuksia 'minusta tuntuu surulliselta', eikä vain surua ilmenee, kuten jonain toisina kertoina. Ehkä se sitten vain on niin.

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Thu Oct 10, 2013 8:27 am

Edellinen oli siis häilyvyydestä. Ihmisellä on vain aistit, joilla voi saada tietoa suoraan. Minä kuitenkin usein värittää sen tiedon. Aistit ovat rajalliset ja kaikilla on oma kokemus myös aistien kautta. Näkemisessä on vain näkeminen, reaktio /zverkkokalvolla ja viesti aivoihin. Loppu on muuta.

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Thu Oct 10, 2013 8:39 am

Hei sofia,

Ok, kiitos selkeistä vastauksistasi. Ei muuta kun aletaan töihin käydään foorumin "perusasiat" läpi ja katsotaan mitä nousee. Ole mahdollisimman avoin uudelle ja tosiaan tietämisellä emme tässä kohden tee mitään se on pelkkä este.

Juuri näin ihminen saa suoraa tietoa aistiensa avulla jota seuraa nimeäminen ja värittäminen
Ihmisellä on vain aistit, joilla voi saada tietoa suoraan. Minä kuitenkin usein värittää sen tiedon
Muista että todellista on se, mikä ei katoa vaikka lakkaat uskomasta siihen.
Tarkastele seuraavaksi kuinka todellisiin / olemassa oleviin/ konkreettisiin asioihin seuraavat sanat viittaavat?

a. muki
b. yliopisto
c. mörkö

... ja minä kuuluu ryhmään_________koska____________

t: Päkä

ps. onko niin, että surua ei saisi olla tarkastele onko taustalla halu päästä surusta eroon

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Thu Oct 10, 2013 12:23 pm

Muki on fyysinen kappale, jonka oletetaan toimivan nesteen juomisen apuna. On sopimuskysymys mikä on muki. Fyysinen kappale pysyy, vaikka en pidä sitä mukina. Fyysisten kappaleiden olemassaolo on myös suhteellista, ne kuitenkin havaitaan yleisesti sellaisiksi.
Yliopisto on ihmisten luoma käsite ja samoin sopimus ihmisten välillä, ellen hyväksy sitä, muut jatkavat sen toimintaa.
Mörkö on oma luomukseni samoin kuin minä. Myös muut luovat mörköjä ja minuuksia itselleen. Minä kuuluu joukkoon mörkö.

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Thu Oct 10, 2013 12:33 pm

Koetin sanoa, että on erilaisia surun kokemuksia, tai halun kokemuksia jos niin halutaan. Suru on, mutta joskus se on enemmän 'minun' tai halu johonkin nouseee enemmän. 'Minusta' kun jonain toisina aikoina. Katson tätä lisää kun ensi kerran ilmenee.

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Fri Oct 11, 2013 5:33 am

Aistidata harjoitus:

Pysähdy. Tutki aistejasi (näkö, kuulo, tunto, maku, haju yksi kerrallaan) ja kerro minkälaista "raakadataa", millaisia aistimuksia (ilman mielen tulkintoja) kukin aisti puhtaimmillaan välittää? Käytä harjoitukseen reilusti aikaa. Onko aistien välittämässä informaatiossa jotain sellaista, joka sellaisenaan (ilman ajattelua) kertoo minän olemassaolosta?
Uppoudu puhtaaseen aistimukseen ennen nimeämistä, ennen nimilappuja.

User avatar
Sofia
Posts: 43
Joined: Sun Sep 29, 2013 3:27 pm

Re: Löytyisikö opas?

Postby Sofia » Fri Oct 11, 2013 4:54 pm

Aistimukset
1) Näkö. Voimme aistia valoa, sen intensiteettiä, suuntaa, etäisyyttä ja väriä. Voimme aistia kohteita tilassa, kohteen liikettä, suuntaa ja nopeutta. Muistin ja kokemuksen avulla luomme käsitteitä, kivi, heinä, puu, pilvi. Molemmat tasot sekä suora havainto, että käsite ovat minusta riippumattomia. Hyönteinen, penkki, kalllio, kaide, vene, talo.
2) Kuulo. Voimme kuula äänen intensiteetin, laadun, sävelkorkeuden, keston, suunnan, etäisyyden, lähenemisen, loittonemisen. Muistamalla käsitteiksi, puhe, laulu, kolina, tuuli, auto, lentokone, soitto. Molemmat tasot edelleen minättömiä, korvani kuulevat ilman minuakin, kunhan ovat elävässä kehossa:-) .
3) Tunto. Aistiminen kehollla, kehon sisäsyntyiset ja ulkosyntyiset aistimukset aistitaan molemmat keholla. Kipu jaloissa, tuuli iholla, paine selässä, kynä kädessä, aurinko otsalla. Edelleen lämpö, viileys, jano, nälkä, oman kehon aistiminen, väsymys, huivi päässä, silmälasit nenällä, hiukset korvilla. Rentous lihaksissa jne. kaikki minusta riippumattomia tuntemuksia.
4) Maku. Makuaistinsolut aistivat makean, suolaisen, happaman ja karvaaan avulla kaikki maailman maut, veden, ruaon, kaikki mausteet. Perusmakujen tehtävä on ohjata terveelliseen ruokaan. Makujen kombinaatiot ovat loputtomat. Maistamalla ja muistamalla opimme tietämään mitä syödä ja mitä ei. Maistaminenkin on minätön tapahtuma, vaikka meillä onkin makumieltymyksiä.
5) Haju. Aistii kaikki hajut ja tuoksut jos vain molekyylejä tarpeeksi ilmasssa ja nenän epiteelillä. Muistamalla yhdistämme, mänty, ruoho, kuiva hiekka, kahvi, kala, tupakkka jne. Muistaminen vaatii toiston ja käsitteen muodostamisen
Aistimus on aina vain ensisijaisesti aistinsolujen toimintaa ja toiseksi luotujen käsitteiden yhdistämistä aistimukseen.

User avatar
Paka
Posts: 440
Joined: Fri Aug 03, 2012 10:25 am

Re: Löytyisikö opas?

Postby Paka » Sat Oct 12, 2013 9:54 am

Hei,

Kuvasit hyvin miten mieli nimikoi kokemuksen kun havainto tapahtuu. Eli on kaksi maailmaa: suora kokemus ja kokemuksen kuvailu eli nimeäminen. Toinen on totta ja toinen yrittää olla, mutta se on kuin urheiluselostaja joka kommentoi/nimikoi asioita jo niiden tapahduttua. Nämä maailmat eivät koskaan kosketa toisiaan. Eli ajatukset eivät liity todellisuuteen eikä siten kerro totuutta. Tässä on tarkoitus nähdä näiden kahden ero omassa kokemuksessa, omassa arjessa ja uppoutua "meditatiiviseen" "ei-tietämisen tilaan yhä syvemmälle ja syvemmälle. Se osa aivoista, joka katsoo, tapahtuu aina ennen mieltä, ennen kuvausta. Se on vapaa historiasta ja tarinoista, se on äärimmäisen nopea rekisteröimään asioita. Mieli on aina jäljessä todellisuutta eli se on menneisyydessä.

Puhdas aistimus/suora kekemus ennen nimeämistä, ennen tietämistä vie parhaimmillaan läsnäolon /"ei-tietämisen" tilaan siihen luonnolliseen rauhaan ja tyyneyteen mikä ON ja on aina ollutkin. Uppoudu vielä tähän aistien kautta ja kerro kokemuksesta. Oheinen Moojin video johdattaa tähän.

http://www.youtube.com/watch?v=cNbgW4y3Mj8

Hyvä huomio:
Molemmat tasot sekä suora havainto, että käsite ovat minusta riippumattomia.
Kyllä, näkeminen tapahtuu, kuuleminen tapahtuu mutta siihen väliin ei tarvita minää
Aistimus on aina vain ensisijaisesti aistinsolujen toimintaa
Elämän/luonnon prosesseja tapahtumassa aivan luonnollisesti.


Return to “Suomeksi”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest