Opas Haussa

Dansk, Nederlands, Suomeksi, Portuguesa
User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Thu Jan 14, 2016 9:35 pm

Voiko todellinen, erillinen minä olla ”paljon abstraktimman ja vähemmän oloinen kuin esim 10 vuotta sitten”? Voiko todellinen, erillinen minä olla tunne?
Niin siis ei voi olla astraktimman oloinen. Paremmin ilmaistuna samaistumista tapahtuu vähemmän ja ajatuksina pidetään harvemmin totena, kuin ennen. Tunnetilat menee ja tulee, eli ei voi olla. Havainto on se, että jos joku tunnetila on voimakas ja kestää kauan, tulee samaistumista helpommin.
Onko olemassa erillistä minää missään muodossa?
En voi olla ajatukseni, sen olen jo todennut. Tunteet ovat hyvin vaihtelevia, en voi olla nekään. En pysty niitä kontrolloimaan. Havainnotkaan en voi olla. Oleminen ei lakkaa, jos vaikka tukin korvani tai suljen silmät. Kehokaan en voi olla, koska jokainen soluni on vaihtunut tämän elämän aikana jo useita kertaa. Mitä jää jäljelle? Ei mitään.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Fri Jan 15, 2016 11:52 am

Havainto on se, että jos joku tunnetila on voimakas ja kestää kauan, tulee samaistumista helpommin.
Tunnetiloihinkin voi suhtautua vähän kuin ystävinä jotka tulevat ilmoittamaan että tässä on katsottavaa. Kun vaikkapa huomioit epävarmuuden tai vihaisuuden tunteen, voit pysähtyä ja kysyä miksi se on läsnä? Minkälainen uskomus on sen nousemisen taustalla? Ketä pitää suojella?

Pelkästään suhtautuminen tunnetiloihin tällaisella tutkivalla uteliaisuudella, pysäyttää tavanomaisen uppoutumisen niihin liittyviin ajatusketjuihin. Ajan kanssa uppoutumista tapahtuu yhä vähemmän kun taustalla oleva uskomus on nähty tyhjäksi.
En voi olla ajatukseni, sen olen jo todennut. Tunteet ovat hyvin vaihtelevia, en voi olla nekään. En pysty niitä kontrolloimaan. Havainnotkaan en voi olla. Oleminen ei lakkaa, jos vaikka tukin korvani tai suljen silmät. Kehokaan en voi olla, koska jokainen soluni on vaihtunut tämän elämän aikana jo useita kertaa. Mitä jää jäljelle? Ei mitään.
Aivan. Ei mitään, ja kuitenkin tämä kaikki on. :)

Laitan tässä vaiheessa nämä LU:n 6 virallista loppukysymystä. Kun tässä on useampi kysymys,
niin voit jakaa nämä useammalle päivää. Osaan näistä oletkin jo osittain vastannut.

1) Onko olemassa erillistä minää missään muodossa? Onko sellaista koskaan ollut?

2) Selitä yksityiskohtaisesti omasta kokemuksestasi, mikä erillisen minän illuusio on, miten se saa alkunsa ja miten se toimii. Kuvaa sitä siten kuin näet sen nyt.

3) Miltä tuntuu nähdä tämä? Mikä ero siihen, mikä tilanne oli ennen dialogina aloittamista, kerro muutaman viime päivän kokemuksistasi?

4) Mikä oli viimeinen asia mikä kallisti vaa’an ja sai sinut katsomaan?

5) Voitko päättää, valita tai kontrolloida elämän tapahtumia? Onko sinun mahdollista saada asioita tapahtumaan? Anna esimerkkejä omasta kokemuksestasi.

6) Onko mitään lisättävää?

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Sun Jan 17, 2016 7:21 pm

1) Onko olemassa erillistä minää missään muodossa? Onko sellaista koskaan ollut?
Ei ole erillistä minää. On ajatuksia, tunteita, havaintoja ja keho, jolle on annettu nimi minä ja sitä on alettu pitää minuna. Ei ole ollut erillistä minää.
2) Selitä yksityiskohtaisesti omasta kokemuksestasi, mikä erillisen minän illuusio on, miten se saa alkunsa ja miten se toimii. Kuvaa sitä siten kuin näet sen nyt.
Illuusio on pinttynyt tapa samaistua ajatuksiin, tunteisiin, havaintoihin ja kehoon. Se on saanut alkunsa luultavasti joskus varhaislapsuudessa, kun ympäristön ihmiset alkavat nimittää ja kohdella meitä erillisenä "minänä". Ajatukset ja tunteet tulevat tyhjästä, mutta uskomme olevamme se joka ajattelee tai tuntee. Illuusio pysyy jos tätä tapaa ei kyseenalaisteta.

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Mon Jan 18, 2016 11:41 am

3) Miltä tuntuu nähdä tämä? Mikä ero siihen, mikä tilanne oli ennen dialogina aloittamista, kerro muutaman viime päivän kokemuksistasi?
Se vapauttaa tai oikeastaan vain näkee, että on aina vapaa. En ole mitään, mikä olen luullut olevani. Tällä hetkellä tämä näkeminen on kuin kynttilä tuulessa. Samaistumista tapahtuu vielä. On vielä ajatuksia siitä, että tämä ei voi olla vielä tässä. On ajatuksia siitä, että en tunne oloani koko ajan paremmaksi eli en voi olla vielä nähnyt illuusion läpi. On myös ajatuksia siitä, että jotain pitäisi tapahtua. Mutta nämäkin ajatukset tulevat ja menevät, näen sen.

Ennen dialogin aloittamista olin hyvin samaistunut etsijän rooliin. Sen roolin sai niin helposti pysymään elossa, koska lukemalla kirjallisuutta jne voi pitää "minän" jatkuvasti liikkeellä. Voi helposti olla "hyvä oppilas" harjoittelemalla ja opiskelemalla, mutta samalla olla katsomatta totuutta päin naamaa.
4) Mikä oli viimeinen asia mikä kallisti vaa’an ja sai sinut katsomaan?
Se oli juuri tuo etsijäidentiteetin näkeminen, joka sai katsomaan. Siihen oli takertunut niin vahvasti, että vaikka olen nähnyt ennenkin "minän" läpi, en oikein uskonut että se on mahdollista minulle. Hassu juttu, kuinka samaistuu kahteen vastakkaiseen ajatukseen samaan aikaan. Haluaa nähdä ja sitten toisaalta näkeminen on viimeinen asia, jota haluaa. Sitten näkee, että kummatkin on vain ajatuksia. Kun noista ajatuksista päästettiin irti, niin katsoin ilman ajatuksia. Sitä ennen katsoin ajatuksilla. Hassua ja yksinkertaista!
5) Voitko päättää, valita tai kontrolloida elämän tapahtumia? Onko sinun mahdollista saada asioita tapahtumaan? Anna esimerkkejä omasta kokemuksestasi.
En pysty. Jos nyt ajattelen, "nouse ylös". Nuo sanat ovat ajatuksissa, mutta mitään toimintaa ei tapahdu ylös nousemiseksi. Sen sijaan jatkan tämän kirjoittamista tällä samalla hetkellä. Valitsemisen illuusio syntyy, kun ajatukset joskus ennustavat tulevan tapahtuman. Toisaalta taas on hyvin paljon tilanteita, kun se ei ennusta tapahtumaa. Mutta se selitetään sillä, että oli ympäristöstä riippuvia tekijöitä vaikuttamassa valintaan. Esimerkki tältä aamulta on, että minulle tuli ajatus heti herätessäni, että minun pitää lähettää viesti yhdelle ystävälle. En kuitenkaan lähettänyt viestiä kuin vasta monen tunnin päästä. Ajatus ei saanut toimintaa alkamaan, vaan se alkoi spontaanisti myöhemmin.
6) Onko mitään lisättävää?
Täällä on tosiaan vielä epävarmoja ajatuksia, voiko tämä olla tässä. Olen lukenut monesti muiden kokemuksista, että näkeminen ei ole ollut pysyvää alkuun ja että tämä on tosiaan vasta alkua. Sitten myös tulee ajatuksia, missä rakkaus ja ilo. Tiedän silti että mitä ajatukset tässä peräänkuuluuttaa ovat kokemuksia, eivätkä silloin ole myöskään minä.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Tue Jan 19, 2016 4:26 pm

Hei, kiitos vastauksista!
Tällä hetkellä tämä näkeminen on kuin kynttilä tuulessa. Samaistumista tapahtuu vielä. On vielä ajatuksia siitä, että tämä ei voi olla vielä tässä. On ajatuksia siitä, että en tunne oloani koko ajan paremmaksi eli en voi olla vielä nähnyt illuusion läpi. On myös ajatuksia siitä, että jotain pitäisi tapahtua. Mutta nämäkin ajatukset tulevat ja menevät, näen sen.
Noiden ajatuksien taustalla on uskomus, että illuusion läpi näkeminen tarkottaisi että olotila muuttuisi paremmaksi, että jotain pitäisi tapahtua. Olet tässä reilun kuukauden verran katsellut. Jos katselisit toisen kuukauden putkeen, uskotko että tulisit löytämään mitään muuta kuin sen minkä löydät kokemuksestasi nytkin: Alati vaihtelevia ajatuksia, tunteita/tuntemuksia, värejä/muotoja, ääniä, hajuja ja makuja?

Luin tuossa eilen erään ihmisen tarinasta tällä taipaleella. Hän oli ensimmäisen kerran herännyt minättömyyteen vuonna 2005, mutta koki näkemisensä "tasaantuneen" ja sitä myöten etsijän pudonneen lopullisesti tuossa vuoden 2011 aikana. Ei vanhat tavat ihan hetkessä katoa. Mutta etsiminen heikkenee ajan kanssa kun näkee, ettei se johda muuhun kuin lisää samaan. Tiedonmäärä kyllä lisääntyy, mutta siinäpä se sitten onkin.

Kysynpä vielä että: Tuntuuko että olet 100% varmuudella nähnyt minuuden illuusion läpi? Onko jotain mikä epäilyttää?

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Wed Jan 20, 2016 4:56 pm

Noiden ajatuksien taustalla on uskomus, että illuusion läpi näkeminen tarkottaisi että olotila muuttuisi paremmaksi, että jotain pitäisi tapahtua.
Niin tosiaan on. Ajatukset ovat ristiriidassa. Toiset ajatukset sanovat että olotilan ei pitäisi muuttua ja toiset että pitää. Uskon enemmän on juuri noihin jälkimmäisiin ajatuksiin.
Jos katselisit toisen kuukauden putkeen, uskotko että tulisit löytämään mitään muuta kuin sen minkä löydät kokemuksestasi nytkin: Alati vaihtelevia ajatuksia, tunteita/tuntemuksia, värejä/muotoja, ääniä, hajuja ja makuja?
Kai siellä taustalla on se uskomus, että kokemuksen pitäisi muuttua. Nyt on todella paljon negatiivisia tunteita päällä. On todella vaikea sanoa mitä odotan. Ajatukset vain tappelevat noita tunteita vastaan --> lisää negatiivisia tunteita.
Kysynpä vielä että: Tuntuuko että olet 100% varmuudella nähnyt minuuden illuusion läpi? Onko jotain mikä epäilyttää?
Nyt ei todellakaan tunnu että olen nähnyt minuuden illuusion läpi. Muistista voin taas sanoa että olen jossain kohtaa nähnyt. Nyt on sellainen tunteiden ja ajatusten ketjureaktio menossa, että en näe.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Thu Jan 21, 2016 3:46 pm

Tunnut yhdistävän tässä näkemisen noihin puhtaan kokemisen kokemuksiin, joissa minättömyys onkin selkeää. Tässä kun kysyin että "tuntuuko että olet nähnyt?", en tarkoita että tulisi olla mitään pysyvää kokemista tai olotilaa (olotilat tulevat ja menevät). Kyse on sen tietämisestä mikä on asian laita. Kun on nähnyt/kokenut minättömyyden, sen tietää olemuksessaan pohjimmiltaan todeksi, vaikka pinnalla olisikin välillä tunteiden ja ajatusten myräkkää. Nekin vain tulevat ja menevät omaa tahtiaan.

Kuten tuolla aiemmin hyvin kuvailit:
Ei ole erillistä minää. On ajatuksia, tunteita, havaintoja ja keho, jolle on annettu nimi minä ja sitä on alettu pitää minuna. Ei ole ollut erillistä minää.
Jos erillistä minää ei ole koskaan ollutkaan, miksi minkään pitäisi olla erilaista?

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Thu Jan 21, 2016 5:08 pm

Mä en kai vain usko että tämä on niin yksinkertainen asia :). Kun juuri nyt olen tässä hetken katsonut, niin näen että on vain yksi, ei erillistä. Eilen tuli niin kovaäänisiä ajatuksia, että halusin luovuttaa. Mutta eihän tietty ole mitä luovuttaa.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Thu Jan 21, 2016 7:55 pm

Tämä nimenomaan on hyvin yksinkertaista. Sitähän nämä suuret henkiset opettajatkin aina peräänkuuluttavat, että kuinka yksinkertaista tämä on. Ainoastaan ajatukset voivat tehdä tästä monimutkaista.

Mutta toki mielen-/tunnemaailman selkeyttämiseksi katsottavaa riittää heräämisen jälkeenkin. Täällä LU:ssakin on omat jatkoryhmänsä heränneille, joissa tutkitaan syvemmin erinäisiä kokemuksen osa-alueita, esimerkiksi yksittäisiä tunteita.

Mutta minusta vaikuttaa että tämän minä-harhan osalta olet valmis, mitä mieltä itse olet? Voidaan toki jatkaa katsomista jos tuntuu että se erillinen minä vielä jostain voisi löytyä.

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Fri Jan 22, 2016 9:44 pm

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että olen valmis :).

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Sat Jan 23, 2016 4:06 pm

Pyydän vielä muita oppaita katsomaan ketjun läpi. He saattavat tehdä lisäkysymyksiä.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Mon Jan 25, 2016 3:31 pm

Toiselta oppaalta tuli kysymys:

"On ajatuksia siitä, että en tunne oloani koko ajan paremmaksi eli en voi olla vielä nähnyt illuusion läpi." Mikä/kuka on se minä joka ei tunne oloaan paremmaksi? Onko se totta? Pitäisikö olon olla toisenlainen?

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Tue Jan 26, 2016 2:37 pm

Mikä/kuka on se minä joka ei tunne oloaan paremmaksi? Onko se totta? Pitäisikö olon olla toisenlainen?
Niin tämä on siis uskomus eli ajatus. Se on yksi ajatuksista, joka on pitänyt tiukasti minä-illuusiota yllä, koska monet henkiset opettajat ovat puhuneet paljon ilosta, rauhasta ja onnellisuudesta. Olotilat eivät ole pysyviä, eivätkä ole minä.

User avatar
Olenko
Posts: 99
Joined: Mon Oct 19, 2015 9:50 pm

Re: Opas Haussa

Postby Olenko » Wed Jan 27, 2016 9:16 pm

Toinen kysymys:

"Hetkittäin ei ole minään samaistumista. Mutta suurimman osan aikaa on, varsinkin kun on joku voimakas tunne menossa." Mikä on tilanne nyt?

User avatar
Annis
Posts: 43
Joined: Fri Dec 11, 2015 9:17 pm

Re: Opas Haussa

Postby Annis » Thu Jan 28, 2016 7:56 am

"Hetkittäin ei ole minään samaistumista. Mutta suurimman osan aikaa on, varsinkin kun on joku voimakas tunne menossa." Mikä on tilanne nyt?
Juuri nyt kun katson niin ei ole "minua" eli ajattelijaa, tekijää, toimijaa, tuntijaa jne.


Return to “Other Languages”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest